sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Markkkinataloudessa eläminen ja mainosten lukeminen

Monella vihreällä on kai ovessa "Ei mainoksia"-lappu, jotteivät uhlaisi paperia. Kumminkin eletään markkinataloudessa, myös vihreät asiat tarttee saada toimimaan markkinataloudessa. Kauppias ei ole akateeminen keskustelija vaan päivittäin tuotteiden kanssa tekemisässä, tapaa ihmisiä, jotka niitä käyttävät, tarvitsevat, haluavat. Kauppiaan tiedotuskanava ovat mainokset, tuotteet ja kauppa. Niistä siis on tarkoitus oppia, miten markkinataloudessa eletään, etenkin kai tavallisimmista mainoksista, esim. ruuan ja tavallisimpien tavaroiden, että miten ne vaihtelevat vuodenajan mukaan, tai asuinpaikan,jos on matkoilla. Mutta niitä ei kai ole helpolaittaa bnettiin, koska samoja tuotteita ei ole eri paikkakunnalla mahdollisuus saada, mutta mainokset netissä helposti ajautuisivat muuallakin luettaviksi. On kanssa, että jotkut tuotteet o vat joillekin iha n liiallisia ja he vastiustavat niitä, mutteivät kyllä tilaisi kotiinsa sen aihepiirinmainoksia tai muuttaisi niihin erikoistuneeseen paikkaan.
Taloudelliset kysymykset määräävät kamalasti nykymaailmassa. Myös vihreissä kysymyksissä olisi osattava elää markkinataloudessa. Siksi näitä taitoja olisi olennaista olla myös vihreillä, myös vähävaraisilla vihreillä, esim. opiskelijoilla.Mainoksista voi oppia, miten tehdä vähillä cvaroillaan onnistuneita ostoksia eikä puolet tai enemmänkin jotenkin pieleen menneitä. Niistä voi myös oppia, mistä samasta pitää kuin muut paikkakunnalla: syyntyy yhteinen näkökulma, yhteinen harrastuneisuus.

http://asiakkaanavain.blogspot.fi

Mainosten lukemisessa on kai aika monta osattavaa seikkaa, enkä itse ole siinä hyvä, mutta esim. ruokakaupan mainos ei ole ruokavalion kuva, vaan se tarjoaa eri ihmistyypeille vuodenaikaan sopivia tärppejä, että mitä voi pohtia, että mitä ruokavalio nyt kaipaisi tai mitä se ei ainakaan kaipaa ja mitkä niin ollen on jätettävä ostamatta tähän vuodenaikaan.
Toimiva mainos jatkuvasti hyvin pyörivälle kaupalle ei ole vale vaan kauppiaan hyvin toimivan näkökulman kuvaus: annetaan ikään kuin lahja asiakkaalle tai alueen asukkaalle, myös vähävaraisille, esim. opettamalla jokin elämässä hyödyllinenvikki. Osan siitä, mitä tuotteista vo oppia, vo oppa jo mainoksen katselemisesta, mutta tselleen olisi tehtävä selväksi, katseleeko nyt ostaakseen jotakin tietynlaista vai vastaisen varalle, että ymmärtäisi näitä asioita. Kubn löytää ihmistyyppiään, niin löytää myös paikkaansa yhteiskunnassa, siis sitä ryhmää, joka luonnostaan tukee toiveitasi, ja niinlöytää myös paremman ammatin itselleen: sensorttisille ihmisille sopivan tms.

 * * *

Tarjouksia netissä, ovatkohan nämä juuri Savonlinnan, vaikkei kyllä Bauhaus ja mikä lie ole Savonlinnassa? http://minuntarjouslehteni.fi/lidl-tarjouslehti-724

perjantai 15. joulukuuta 2017

Laitteiden energiankulutuksen arvioimisesta

Yleensä kai, kun kone kuluttaa toimintaansa sähköenergiaa, niin sähkö lopulta muuttuu lämmöksi eli kone ja sen ympäristö lämpenee sen verran, mitä kone kuluttaa sähköä. Sähköenergia ei siis palaa sähköjohtoa pitkin verkkoon vaan jää siihen, missä se koneessa kuluu. Aina tämä ei näy lämpönä heti, jos kone kuluttaa energian vaikka akun laatamiseen, johonkin kemialliseen reaktioon tms, missä sähköenergia kuluu kokonaan vasta myöhemmin ja lämmittää silloin sitten.
Tämän perusteella läppistietokone, joka ei lämpiä käytettäessä, ei kuluta paljoakaan energiaa, eikä kännykkä, mutta muuntaja, jolla kännykkää ladataan, kuluttaa kyllä paljon. Samoin kuluttaa selvästi hella ja pesukone, joka itse lämmittää käyttämänsä veden. Samoin kahvinkeitin kuluttaa energiaa veden keittämiseen. Ja sähköinen lämpöpatteri kuluttaa paljon, etenkin, jollei välillä tuuleta isosta ikkunasta huoneeseen kylmää ihan kuivaa ilmaa ja sulje sitten räppänät, ovet ym. Jääkaappi lämpenee samalla kun viilentää ilman sisällään, eli jostakin se puhaltaa lämmintä ilmaa. Hehkulampun huonetta lämmittävä vaikutus on lämmitystehosta pois, eli ei siitä huolta.
Lämmitäätmättömiä ja siis aika energiatehokkaita koneita löytyisi kai arabimaista ym kuumista maista tropiikista, missä lämpiämistä on perinteisesti pidetty haittapuolena.

tiistai 5. joulukuuta 2017

Lahjakkuuden ja taitojen oppimisen ohjeita

Tunteidenmukaisuus tuo lahjakkuutta ja taitoa

Katso lahjakkuuden oppimisesta http://nopeaoppisuus.blogspot.fi/2011/03/haaveammattiin.html
ja taitojen oppimisesta http://nopeaoppisuus.blogspot.fi/2011/03/miten-oppia-kaikki-kerralla.html .

Tässä nuo sivut:

"

Haaveammattiin (Näin löydät haavealasi ja opit lahjakkuutta!)

Haaveammattiin
Kirj. Hannele Tervola
Monella meistä on eri vahvuudet kuin mitä haaveammatissamme edellytettäisiin. Ja mitä enemmän ihailemme jotakin elämän alaa, sitä suuremmat vaatimukset itsellemme usein asetamme, jotta olisimme niin korkealle kelvolliset. Kuitenkin omat vahvuutemme tyypillisesti kuvastavat vanhempiemme haaveita, joihin olemme jo tutustuneet kyllästymiseen asti, eivätkä sitä, mitä meidän omasta elämästämme on eniten jäänyt puuttumaan, mitä eniten ihailemme ja missä parhaiten viihtyisimme, minkä huolellisimmin hoitaisimme, jos se työtehtävänämme olisi. Emme voi muuttua vanhempiemme kopioksi, parempi meidän on matkata tuntemattomaan omia haaveitamme kohti!
Ammatinvalinta alkaa oikean elämäntavan etsimisellä: mikä on suurin haaveesi, millaista olisi täydellinen elämä, mikä sitä ainoaa oikeaa, joka usein on niin kaukana, että saduissa ja unissa korkeintaan siitä haaveilemme? Aseta tavoitteesi sinne, ota ensi askeleet siihen suuntaan täydellä sydämellä ja koko elämänviisaudellasi, niin elämä on heti enemmän elämisen arvoista. Jos täydellä sydämellä yrität, niin se on eri asia kuin puolella mielellä hutaisten miten kuten muodon vuoksi tehty. Ensinnä on ideana saada omaa kokemusta siitä elämänalasta, jota rakastat. Ei ole tarpeen olla ammattilaistasoa heti alkuun vaan pääasia on, että opit omia rakkaimpia teitäsi tuntemaan niitä asioita, joihin olet tykästynyt sydämestäsi, vaikka olisivat kaukaisiakin haaveita. Omia teitäsi kulkien voit käyttää kapasiteettisi täydesti ja oppia niin paljon kuin ikinä. Omien toiveittesi, niiden kaukaisten haaveiden mukaan tavoitteesi asettaen ei tekemisistäsi puutu henkeä: olet yhtäkkiä lahjakas jossakin, mitä rakastat. Ensi alkuun sinulla on uusi kiehtova harrastus, sitten alat saavuttaa tuolla alalla itseäsi kiehtovia asioita, asettaa uusia rakastamiasi tavoitteita ja ponnistella niihin innostuksen siivittämänä. Tällä tavoin et lätisty kirjojen ulkolukuun vaan sinulla on omaa tyyliä ja svengiä, aitoa voimaa ja omakohtaista näkemystä sekä hyvin harjaannutettuja taitoja tukenasi rakkaimmalla alallasi, joka siis on syvimpien haaveidesi kaltainen eikä käytännön olosuhteiden, olemattoman lähtötaitotasosi ja alkuperäisen lahjojen puutteesi sanelema. Mikäpä siinä silloin on haaveammattiinsa ryhtyä, ensin ehkä harjoittelijaksi ja ajan myötä aidoksi ammattilaiseksi!
Avuksi tällä tiellä moneen sopiva oppi:
Miten oppia kaikki kerralla - piirustustaito ja maalaustaito"
"

Miten oppia kaikki kerralla - piirustustaito ja maalaustaito (Näin opit kaikenlaisia taitoja!)

Taidot ovat usein hahmotustapakysymyksiä: kun keskittyy oikeaan tapaan oikeisiin asioihin ja huomaa riittävästi oikeat rakenteet/säännönmukaisuudet (kuten esim. värit sävyineen ja rinnastuskohteineen), niin taito syntyy siitä jo varsinaisesti harjoittelemattakin - ehkä 5 minuutissa, ehkä 20:ssä, ehkä kahden päivän leppoisasta harrastuksesta. Mutta hankaluus on tuon oikean katsantokannan löytäminen, riittävä uppoaminen siihen ja se, että tietää, mitä tuo taito oikeastaan vaatii.

Olen siis laatinut ohjeita muille asioista, jotka itse hallitsen. Samoilla periaatteilla pitäisi minun pystyä laatimaan ohjeita itselleni asioista, joita haluaisin oppia. Kokeilin tätä teoreettista heittoa huvikseni maalaustaitoon: "Mitä jos sen voisi oppia kerralla?!" Periaatteessa voisi... Paitsi vähän aikaa vaatisi motoriikan hahmottamisen justeeraaminen kohdalleen, värien käyttäytymisen oppiminen ym. kokeilua vaativat asiat. Perusperiaate on kuitenkin aina sama:

Uppoa kokemukseen niin vahvasti, että erotat selvään oppimisen kohteena olevan asian eri sävyt, esim. pelkän punaisen ja vihreän erottamisen sijaan uppoat nauttimaan väreistä sävyineen ja niiden herättämine tunnelmavaikutelmineen niin herkästi ja kokonaisvaltaisen kokemuksellisesti, että pienetkin sävyerot erotat yhtä tarkkaan kuin värit aiemmin. Kokemuksen vahvuus tuo sinulle siihen sanastoa: tämä on kylmä tunnelma, tuo sosiaalisen lämpöinen, mikä mitäkin, aina vain paremmin havaiten. Näin opit ottamaan nuo puolet huomioon. Sitten vain teet niin ja taitosi on tuon puo9len osalta kohdallaan.

Koko ajan kun teet noin, keskityt uuteen puoleen, niin koko ajan silloin pidä kiinni vanhoista taidoistasi, jotta saat kerralla samaan sekä vanhan että uuden. Se ei tarkoita urautumista kiinni pitämistä vaan rentoutumista eläväiseen ei-lötköön tapaan, uuden inspiraation tavoittamista ei kuvitelmista vaan elämänkokemuksen kiehtovuutta, joka nousee rentoudesta ja uusista aluista, vanhasta irti päästämisestä. Voit säilyttää kykysi huomata ne asiat, joista taitosi koostuu, vaikka hukkaisit sen muodollisen puolen kokonaan. Joka kerran siis opit jotakin uutta ja taitosi henki syvenee samalla kun vanhat puolet taidoistasi pysyvät mukanasi täysimääräisesti.

Mitä tämä siis tarkoittaisi minun kokonaan maalaustaidottoman aloittelijan tapauksessa? Pityäisi oppia hahmottamaan muodot ja värit sävyineen, tunnelmat, mielentilat, sopusointu, tasapaino, rytmis ja niiden kohtaamiset, rikot, rinnastumat, yhteinen henki ja sen monimuotoiset variaatiot,... J piirtämään ja maalaamaan ne paperille. Pitäisi siis upota v'ärien maailmaan, nauttia muodoista, antaa tunteille tilaa ja tuntea, miten ne vaikuttavat havaintokykyyn, herkistyä havaitsemaan, miten tunnelma liittyy siihen, mitä katselee ja miten, mitä assosiaatioita se herättää mielessä, mikä rooli asioilla on maailmassa ja miten se tuo asioiden hengen. Pitäisi myös oppia siirtämään nämä paperille: hahmotan muodon, nostan sen mieleeni keskittymisen kohteeksi ja käteni piirtää tuota mieleni hahmoa kuvastavan viivan. Ylimääräiset tavat on tässä tärkeää karsia pois: ei kirjoitusta, ei geometristen muotojen kieltä vaan vain tunne ja sen vallassa piirretty viiva. Tuntemus muodosta on sama juttu: se mielessä piiretty viiva. Vastaavasti muut puolet: selkeä mielikuva ja sen vallassa kokemukseen upoten piirretty/maalattu hahmo.

* * *

Maalaamista näyin oppivan hyvin ja vikkelään, kun tämän edellisen ohjeen lisäksi selasin hyvälaatuista vesivärimaalauksen oppikirjaa ja jäin katselemaan jotakin minua erityisesti kiehtovaa kuvaa yrittäen hahmotaa, miten se oli hieno, miten se oli maalattu ja miksi siinä oli niin hyvä henki, miten kokonaisuus oli niin onnistunut. Jätin sitten krijan auki siltä kohden pariksi päiväksi tai muutamaksi ja katselin kuvan kiehtovuutta aina, kun mieltäni kiinnosti sellainen. Maalsin sitten ihan vain jotakin mieltäni kiehtovaa (ei tarvitse olla sama aihe) osin vanhojen taitojeni varassa  ja tuon edellisen ohjeen tapaan uutta kiehtovasta aiheesta oppine ja osin kuvasta matkimani varassa. Näin muutaman kuvan maalaamisen jälkeen osasin uudetkin taidot aika hyvin.
Käsittääkseni tämäkin ohje sopii myös muiden taitojen oppimiseen. Hyvälaatuisesdta oppikirjasta saa mallia taitavasta esikuvasta, joka osaa tyylillään ja tekemisentavallaan sekä asioiden valinnalla opettaa tuon alan ammattitaitoa. Niin oppii alan käytännöt, sen taidot, näkökulman maailmaan ja arvotkin sekä sen tekemisten meiningin.

* * *
(Maalaamisen oppimisen ohje http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html .)"

maanantai 4. joulukuuta 2017

Mistä ympäristöasioissa on kenenkin mielestä kyse

Silmiini sattui lehden reunasta tejsti "WWF * Lehti elävän maapallon puolesta". Muihin elämänaloihin tutustuttuani välitön reaktioni oli, ettei siitä ole muiden mielestä kyse, vaan ihan muusta. Lähinnä olen ollut kiinnostunut kristinuskosta (radio Dei hetken verran silloin tällöin auki), maalaamisesta, koirista ja tiaisista sekä vieraista kulttuureista, etenkin alkuperäiskansoista ja viime aikoina olen kiinnittänyt huoniota tropiikista kotoisin oleviin. Ja toki olen kiinnostunut muista ammateista kuin akateemisista. Näillä on omat ammattitaitonsa ja kulttuurilliset taitonsa. Huomaavat siis eri asiat samoista asioista ja yleensäkiinnittävät huomionsa eri puoliin asioista, niin kuin nyt uskonto vaikka parantamiseen ja ihmeiden mahdollisuuksiin, suuriin parannusmahdollisuuksiin asiantiloihin ja elämiin. Niissä on olennaista se, ettei jumituta raiteilleen, etenkään epäviisaille raiteille. Vihreille taas on tyypillistä, että joku jäykkä, ei niin fiksu, akateeminen (moies?) toitottaa, että täm on näin, ja elämänkokemusta vailla olevat nuoret vihreät uskovat sen ja siihen juttu jää, niin epäviisaaksi. Taiteille puolestaan on tyypillistä se, että tehdään tunnelmatajuisia havaintoja, herkkiä, elämänviisaita, laajemmin maailmaa ymmärtäviä, parannuksia keksiviä, ja niin ei voi välttyä huomaamasta esim. että luomuvihannekset ovat usein sameita ja muodottomia, eli myrkkyjä kärsineitä, kun taas tavalliset kaupan suosimat vihannekset ovat hyvän kirkkaan värisiä ja elänvöittävän makuisia, pylreitä kivannäköisiä muodoiltaan, eli hyvissä oloissa kasvaneita, ja niin ei voi kuin päätellä vihreiden olevan liian epäviisaita päättämään, liian epäonnistuvia, paljon epäonnistuvampia kuin kaupat.
Jos taas sitten meittii esim. kasvihuoneilmiötä,niin monessa maassa sää ja luonto ovat jotenkin samanhenkiset kuin asukkaat ja kenties isommalla elämänkokemuksella huomaa, ettei maailma ole niin deterministinen, kaikille sama, vaan pikemminkin kuin henkeä, elämämme siinä ainakin niin erilainen eri ihmisille, että sillä on jotakin tekemistä elämämme hengen kanssa. Ja niin ei ole hyvä lähteä niiden matkaan, jotka löytävät paljon ongelmiua, vaan niiden, jotka osaavat saada asiat hyvälle tolalle, vaikka tekisiväty sen siinä sivussa,niin kuin taitavat usein muutamassa sekunnissa raatkovat isoja asioita, odsaavat vanhukset ja ne, joila on kulttuurillista viisautta, kommunikaatio vain ei yllä niin kauas.
Kanssa vihreiden ehdottamat kierrätys- ymparannusyritelmät ovat usein nihkeän ei-niin-viisaan ajattelun tyyliset, kuin olsi pakko ottaa tyylilaji paketissa mukana, ja epäonnistua sen mukana elämässään, tyylin kun pitäisi olla oma, sen näyttää elämänkoemus ja elämänymmärrys, että vaatteiden yms pitäisi viestoiä oikein, yksilön näkemyksen kannalta edullisesti eikä jotenkin epäviisaasti. Tyylit eivät ole kommunikaatiokysymys vaan yksilön ajattelutyyppi, hänen elämänkohtalonsa, emme halua kopioida sitä epäviisailta! Etenkin siinä on se puoli, että monien elämät romahtelevat, helle ja ruoka kai etenkinpeittäövät romahduksia, samoin työnteko ja seuranpito yms, ja niin monessa maassa kai on elämäntaitoja vähemmän kuin Suomessa, ja niin ympäristökysymykset romahtelevat ihmisten elämien käytännönongelmiin: mitä kun vaikka terveenä pysymistä ja jaksamista ei ole ratkaistu, on vain helle korvikkeena?

lauantai 2. joulukuuta 2017

Kirjastoista

Tuossa kun vein vaatteita kierrätykseen, niin jäi se olo, etten halua mennä kirjastoon, vaikka viime kuukausina olen kovin tykännyt käydä kirjastossa. Eli ehkä kierrätysmyymälässä käyvärt eivät pidä kirjastoista. Se on kai kyse siitä, mihin tapaan lukee: pitäisi valita mielestään hienoja kiehtovia kirjoja, jotka avaavat uusia maailmoja, eikä jankata samaa. Kirjastosta olen kirjoitellut tuollaisen http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/07/kirjastoista.html .

torstai 16. marraskuuta 2017

Ruokapakkausten kierrättämisestä

Kun ruokapakkauksia tulee niin paljon verrattuna muuhun roskaan, niin olen kokeeksi jättänyt niitä näkyville keittiön toiseen lavuaariin, jota en käytä. Olen jättänyt niitä ilmavasti, jotenkin kivasti tai ihan vain jotenkin, saadakseni käsityksen siitä, minkä luonteisia ne ovat. Olen periaatteenani pitänyt, että haisevia tai likaisa en siinä pidä vaan laitan roskiin, mutta pian kuivuvia ruuanjämiä niissä on saanut olla. Lähinnä makkarapaketti, tuoreen kalan paketti ja tuoreen lihan paketit ovat olleet sellaisia, joita ei näin voi pitää. Lisäksi maitotölkeistäjää aina olo, ettei niitä voi kierrättä, ja siksi ne masentavatr hiukan, ovat tavallaan esteenä.
En ole näitä pessyt, kun olen vain miettinyt.Lähinnä on jäänyt vaikutelma, että ruokapakettien materiaali imee ruuasta hajua yms tarkoituksella, jotta paketti olisit urvallinen, sillä siitä on tiedettävä, jos vaikka jokin paketti on sorkittuu, pidetty eri tavalla, vaihdettu siihen toinen sisältö jossain välissä, on siinä ollut muuta, on se säilötty eri tavoin, on eri kaupasta, on liian vanhaksi mennyt ruoka, tms. Ja siksi sitten paketit eivät sovi kierrätykseen. Nämä ovat kuitenkin välttämättömiä tietoja. Ne mahdollistavat hengissä pysymisen. Muutoin ruoka olisi aina joskus sorkittu ja siihen olisi kadonnut se yksilö tai perhe, ja ulkomaalainen rientänyt tilalle korkean elintason maahan, minkä ihmisiin luotetaan, ollut olevinaan suomalainen ja outouttaan matkinut tarkkaan vieraat tavat ja henkilöiden piirteet, käymättä koskaan koulua, ollen vain muun maan sosiaalisen ym elämänkokemuksen varassa ja niin ei voi ruokia jättää huonoihin paketteihin murhien torjumisen kannalta.

Taide, media, kirjallisuus ja vaikutuksen edullisuus

Vanhassa arvostetussa suomalaisessa taiteessa, niin hienoa kuin se onkin, on se vika, että siitä puuttuu jokin suojaus. Katsojan pitäisi, jos seuraa taiteen mallia, kopioi siitä kuin lapsi tai ihastunut tai jos lähipiirinsä kopioi, kun on puhunut siitäö arvostavasti, niin sen pitäisi viedä elämää hyvään päin eikä altistaa vaaroille. Ei saisi tulla taiteessa mainittua tai taiteilijan elämäntavassa aika isosti mukana ollutta elementtiä, joka on vaarallinen tai tuhoisa yleisön jäsenten elämälle, vaan noihin elementteihin kuuluisi olla kullekin yleisöryhmälle hyvä linjaus tarjopttuna, esim. että sivistyneesti käyttäytyen näiden asioiden kanssa ja muidenkin elämänmahdollisuuksia vaalien. Entisaikaan noita kaikkia ei kai osattu. Nykyisin niihin vastrauksen tarjoaa "Elä ja anna toisten elää" eli elämänmyönteisen itsekäs saa olla, muttei puuttua toisten elämään muuten kuin reilusti. Täällä Savonlinnassa onlinnateema Olavinlinnan myötä, ja niin savonlinnalainen taide tarjoaa jonkin suojauksen, joka tarvitsisi olla, mutta toisaalta savolaisvihamieliset (esim. musiikkisuuntautuneita tais iskojaan vihaavat, kilteille vihamieliset yms) ja suomalaisvihamieliset keittävät sopan, joka tuhoaa tavalliset turvan tuojat ja tavallisen pääkaupunkiseudulta tutun elämänlaadun.

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Villasukkien kierrättämisestä

Vanhoihin villasukkiin tuppaa tulemaan reikiä. Voisikohan suht koht siististi parsimalla välttää uusien kutomisen vaivan? Parsiminen vie vain minuutteja, kun taas uusien kutominen tunteja tai päiviä.

Tässä ainakin yksi tapa parsia sukka aika siistista ja kestävästi, eikä ollut ikävää puuhaa. Mutten sitten tiedä, että jos reikiä tuppaa tulemaan uusia.

"
Parsimisesta
 Kutomani sukan kantapää kului jalan alla puhki melkein kokokantapään laajuiselta alueelta. Poimin silmukat ohuelle puikolle siltä puolen, josta olin kantapäätä alunperin aloittanut kutomaan,ja kudoin reiän kokoisen ja levyisen lapun (toinen puolioikeaa ja toinen nurjaa), kokeillen koon kädellä levittämällä, ja varoin tekemästä siitä niin suurta, että se sukan reunan kanssa tekisi kaksinkertaisen kohdan jalan alle. Sitten päättelin sen ja ohuella langalla ompelin sen muiltakin reunoilta kiinni sukkaan, kiinnittäen huomiota, ettei sukka purkautuisi reunoilta myöhemminkään. Mutten tiedä, millainen lanka tähän olis hyvä. Sukkalanka on liian paksu ja ompelulanka hiertää sukkalangan rikki, joten jotakin siltä väliltä kai. Paikkalappu saisi kai olla huomaamattomammmalla värillä kuin alkuperäinen sukka,luulen.
Tuossa tuos sukka, ihan on hyvä jalassa,mutten ollut niin taitava noita reunojaompelemaan.


Jostakin ostamistani lapasista olen aiemmin parsinut pieniä reikiä ompelemalla ohuemmalla villalangalla ristiin rastiin niiden ylitse jotenkin nätisti.
Villapaitaan ilmestyneen reiän silmukat voi niin ikään nostaa puikolle siltä suunnalta kuin paitaa on kudottu, ja kutoa vapaat langat takaisin kudokseen (joka rivi oikeaa, samalta suunnalta), mutta se pitäisi osata päätellä jotenkin niin, ettei se purkaudu uudelleen, sillä lankahan on jostakin katki. Voisikohan lankaan silmia lyhyen langanpätkän pidennykseksi ja kutoa tuon kerroksen samoin kuin muutkin? Ja sitten erillisellälangalla ommella nuo silmukat kiinni reiän toiseen reunaan niin, ettei kumpikaan purkaudu. Voisiko pidennetyllä katkenneen langan päälläpujotella osat yhteen. Mutta miten sen hahmottaisi? Tavallisessa oikean kutomisessa silmukkaan tehdään silmukka, aina samalta puolelta. Myöhemmin kudottuun yhdistöessä alimmaksi jäivät silmukoiden väliset vaakasuorat langat, ne ovat kai kuin toiseen suuntaan tehtyjäsilmukoita, jotka toimivat tavalliseen suuntaan tehtyjen silmukoiden välilankoina, eli pujotetaan  tavallisen kuteen silmukkaa tehdessä ensin tavallisenkuteen silmukan toinenpuoli, sitten  lävitse toiseen suuntaan tulevankuteen vierekkäisistä "silmukoista" elioikeaan suuntaan kudotun väleistä, jasitten taas oikeaan suuntaan menevän tavallisen kuteen silmukkalanka takaisin silmukan toista reunaa, sitten tavallisen kuteen välilanka ja uusi silmukka vastakkaiseen suuntaan tulevan kuteen silmukoiden nappaamisineen. Luulisin näin,enole kokeillut.

Huomio kantapään kutomisesta
Lankaa ei saisi pitää kireällä kantapäätä kutoessa esim. siksi, että hermostuneena jännittää, että mitenköhän tämän kantapään kanssa nyt käy, millainen tulee, sillä lanka jää pysyvästi möykyiksi, jos se kutoessa silmukoiden muodostuessa on muhkuraisen ritilämäinen, ihan niin kuin muovikassin sangat tupaavat jäämään ryttyyn, kun ne kerran menevät kädessäruttuun. Sen sijaan jos kutoo pitäen langan rennon leppoisesti aika löysänä, niin se pehmeänä lätistyy jalan alla mukavaksi."

Lainaus kutomisaiheisesta tekstistäni http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html

Minusta vaint tuntuu, etteivät kaikki jaksa kutoa yksi tai kaksi villasukkaparia per sukulainen vuodessa, jolloin esim. parsimistalkoot olisivat hyvä idea, ja parsittujen villasukkien kierrätys. Uuden pohjankin kutominen sukkaan olisi paljon vikkelämpää kuin uuden sukan kutominen, muttenole kokeillut.
Parsimistalkoissa ideana tulisi olla, että mahdollisimman moni oppisi parsimaan itse ja jaksaisi ja viitsisi parsia. Se tarkoittaa, ettei sukkia saisi olla vuoren verran muutaman tai parin parsittavana vaan paljon pienempi urakka tavoitteena, esim. paljon parsinut olisi parsinut 10 sukkaa eli 5 paria. Ja parsimisohjeita tarvitsisi olla paperilapuilla, selvät otsikot, että mikä on millainenkin ohje.Parsimisen viitseliäisyyttä estääeniten, jos parsittu sukku ei ole hyvä jalassa vaan parempi parsimattomana. Siksi olisi tärkeää tunnistaa sukan langan tyyppi ja kutoa löyhää villavaa paikkaa,jonka reunat eivät ole koppurat vaan löyhästi kudotut ja paikkapala sopivan okoinen.
Vähän parsivalla olisi urakkana yksi sukka ja lisäksi olisi omana ryhmänää aloittelijat, jottei heitä leimattaisi epäonnistujiksi ja pois tiputettaviksi.
Tarvittaisiin kai hyvällä mielellä onnistuneesti parsittuja sukkia malleiksi aloittelijoille. Aloittelihjoihin kai kuuluvat myös toistaiseksi vielä hitaat.

25.4.2018   Villasukan kantapään kutomisen ohje: helppo ja hyvä kantapää http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2018/03/helppo-ja-hyva-villasukan-kantapaa.html

tiistai 14. marraskuuta 2017

Ongelmanratkaisumenetelmä

Lainaus blogistani http://uskontojajarki.blogspot.fi/

"Ongelmanratkaisumenetelmä
Kun olen ollut harrastunut uskonnollisuudesta, niin olen oppinut hyvin toimivan ongelmanratkaisumenetelmän, joka on jotakin samantapaista kuin kirjoituksessani Hahmotustavoista http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/11/hahmotustavoista.html sekä se, miten oppii katselemaan viisaammalla tavalla, kun yrittää maalatessa hahmottaa sen,miten puiden oksien tunnelmat opettavat elämänviisautta."
 
Tässä tuon linkin teksti:
"

Hahmotustavoista

Tämä on olennaista mutta vaatii taitoa ja kokemusta sekä elämänviisautta.

"Hei Olen Helsingistä kotoisin ja olen nyt asunut muutaman vuoden Savonlinnassa, jonka valtteina ovat mm. oopperajuhlat, Retretti, luonto ja taidekäsityöt sekä lähistöllä sijaitseva ortodoksinen Valamon luostari. Sen, mitä olen näistä ja ajattelun taidosta oppinut, opettaa, että niin ajattelussa kuin käsitöissä, elämänviisaudessa, ongelmanratkaisussa kuin muussakin on paljon väliä, minkälaisista klimpeistä ajattelu ja muu tekeminen koostuu. Jos hahmotamme jotakin ja sitten hukkaamme idean, päädymme huonompaan lopputulokseen, mutta jos pidämme mukana kaikki onnistuneet havainnot, myös, tunteet ja vaikutelmat, niin päädymme parhaimpaan taitotasollamme mahdolliseen lopputulokseen. Jos teen jotakin onnistunutta, siitä helposti tulee malli tuleville tekemisilleni, vaikken olisi sitä sillä mielellä malliksi kelpaavasti tehnyt. Siksi on hyvä tehdä koko ajan hyvällä tekemisentavalla, sellaisella, joka sopii muihinkin tekemisiin ja on siis mm. elämänviisas ja tunteva. Tästä syystä ajattelussa ja tekemisessä käytettävien kimpaleiden tulisi olla eheitä kokonaisuuksia, koko viisaudellani ja koko elämänviisaudellani valittuja malliksi kelpaavia vaikka mihin ja sellaisia, että niissä on käytetty hyvää tekemisentapaa, joka näkyy tekemisen jäljessä. Tällä tavoin vanhuksen elämänviisaus ja taide sekä luontokohteiden tunteita koskettava kiehtova ulkonäkö ovat malliesimerkkejä hyvistä tekemisentavoista ja hyvistä valinnoista."

Tähän tapaan myös kädentaidot, energiavajetta potevalle hyvän ruuan tuoma hyvä mieli ja lomailu auttavat tavoittamaan parempaa laatua. Tunneviisaus on tärkeää. Samoin kokonaiskuvasta aloittaminen, joka setvii suureen maailmaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ongelmat törmäyksittä helposti.
Elämänviisautta oppii terveista luonnollisista elämäntavaoista, etenkin luonnosta, urheilusta (Tee haku: "liikkumistapaohje"!) ja tunteidenmukaisuudesta sekä elämänviisautta opettavia kirjoja lukemalla ja sulattelemalla, esim. mietelmä vuoden joka päivälle tms, mutten nyt sitten tiedä, montako kymmentä vuotta nuo lukijaltaan ikää ja kokemusta vaativat. Tämä blogimerkintä ylipäätään liittyy juuri kokemuksen ja taidoissa harjaantumisen myötä kasvavaan näkemykseen ja on siksi koululaisille tulevaisuuden kehittymissuunta eikä kokonaisuudessaan jo koulussa opisttava juttu, luulen."

keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Tilhi ja pihlajanmarjat -kohokuvio villapaitaan tms

Tuossa nyt olis kamala kutominen, mutta huomasin, että esim. tilhen ihan hyvin osaa kutoa, ja linnun muotoa voi muuttaa rivien tai silmukoiden määriämuuttamalla. Päälaelle saa töyhdön, jollei tee sinne reikiä.

"Tuollanen kudottu tiainen tai tilhi vai mikä olisi

Reikien tekeminen koristeiksi oli hepreaa ja sitä paitsi kotimaiset linnut ovat osuvampi valinta.
Eli nurjia silmukoita taustalle.Tässä kudoin sitten jonkun kerroksen keskimmäisen silmukan luona: viereisiin väleihin langankierrot ja itse silmukka oikein, tausta siis nurjaa. Sitten jatkoinpyrstöä: keskellä kolme oikein ja tausta nurjaa.
Sitten aloitin mahan:yhdelläkerroksella kolmenoikean vasemmanpuoleiselle reunalle silmukoiden väliin ykis oikein. Pari kerrosta myöhemmin lisäsin samaan kohtaan, siis neljästä oikeasta kahden vasemmanåuoleisen väliin yhden oikean silmukan. Sitten taas kahden klerroksen jälkeen aloitin selkää ja jatkoin mahaa: kolmen oikean oikealle puolen väliin yksi oikein, ja kolmen oikean vasemmalle puolen,minne ennenkin lisätty, nyt taas yksi oikein. Sitten vain kudoin lintua: seitsemän oikein keskellä ja tausrta nurjaa.
Lintumaisen muodon niin vaatiessa kaarsin mahaa sisäänpäin: kudoin kaksi vasemmanpuoleista oikeaa silmukaa yhteen ihan tavallisella tavalla niin, että vasemmanpuoleinen silmukkajono jatkui.  Seuraavalla kerroksella kavensin taas samasta kohden samaan tapaan, ja lisäksi vastakkaisen puolen siiven selän taa oikeasta reunasta kutomalla kaksi silmukkaa tavalliseen tapaan yhteen. Ja sitten vielä yhdellä kerroksella kavensin mahaakunnes kaula oli lintumaisen paksuinen.
Sitten kudoin kaulaa yhden kerroksen: kolmeoikein. Toisella kerroksella lisäsin vasemmanpuoleisen oikean silmukan viereen yhden opikein nokaksi, minkä seuraavalla kerroksella kudoin yhteen viereisen pään silmukan kanssa. Sitten kudoin kolme oikein päätä ja kavensin seuraavalla kerroksella kolme silmukkaa yhteen kutoen, minkä jälkeen seuraavalla kerroksella nurja silmukka siihen ja sen viereisiin väleihin langankierrot, jottei menisi kuopalle päälaki. Mutta langankierroista tuli liian väljät ja siksi isot reiät niiden kohdalle.
Tiainen vai tilhikö tuo nty sitten olisi?

Saiskohan tuosta tilhi ja pihlajanmarjoja -tyyppisen kuvion johonkin villapaitaan? Kai jostain löytyis pieni nyppy? Tai sitten voisi käyttää reikiä marjoina, jolleise tee villapaidasta liian kylmää.

En ole nyppyjä niin tehnyt,mutta jos tuota viinirypälenyppyä matkis mutta tekis pienemmän, niin jonkinlaisen pikkunypyn saisi ainakin näin:
ensin kolme silmukkaa yhteen silmukkaan eli yksi oikein mutteis iirretä silmukkaa toiselle puikolle, sitten langankierto ja taas yksi oikein samaan silmukkaan, ja silmukka toiselle puikolle. Sitten käännetään työ ja kudotaan kolme nurjaa noihin äsken luotuihin silmukoihin. Sitten käännetään työ ja kudotaan nuo kolme yhteen, ja pikkunyppy on valmis.

Voisikohan marjatertun marjojen varret tehdä villalangasta, jonka ompelisi tuohon päälle, samoin oksan? Tavalliset pistot voivat olla tylsän näköisiä, mutta mitä jos olisi kaksi neulaa ja kaksi villalankaa ja pistäisi vuorotellen edellisen piston keskivaiheille vähän matkaa smaa matkaa yhdessä kulkisivat langat ja sitten vasta neula osuisi alla oleviin silmukoihin,niin olisiko se oksamaisemman näköistä? Oksaan kai sopisi paksumpi villalanka tai vaikkapa kolme vierekkäistä. Ihan heti ei voisi niin ommella, koska kudoksen tarvitsisi asettua ensin. Mutten tiedä, voiko niin tehdä, voiko kudotun päälle ommella.
No, näkyi tuo yhdellä langallakin toimivan, mutta pistot siis alta edellisen langan loppupäähän keskivaiheille ja sitten kudoksen langan läpi alas toiselle puolen. Ideanani oli,e ttä samalla langalla tai suurin piirtein samanvärisellä, jotta lintu näkyisi hyvin, mutta tässä kokeilussa nyt sattui olemaan erivärinen lanka."


Tässä tuo lehtikuvio, joka tuntui onnistuvan paremmin:





"
Tuossa on nurjaa taustana ja kuvio siis oikeilla silmukoilla. (Mutta tässä kudottu edestakaisin eli välillä toisin päin.) Reunoilta ei ole kavennettu taustaa ollankaan, vaikka silmukoita on lehteen lisätty.
Ensin varsi 1oikein muutaman kerroksen ajan. Palmikon tapaan nostamalla viereisen silmukan ylitse saisi kai varteen kaarevuutta, mutten kokeillut.
Sitten tuon 1o viereisiin väleihin myös molempiin yksi oikein. Sitten kudotaan tietenkin lehteä 3 o. Sopivan näköisen kerrosmäärän jälkeen kudotaan keskimmäisen oikean silmukan viereisiin väleihin myös kumpaankin yksi oikein, ja siis oikeat silmukat tavalliseen tapaan lehdessä.
Lehden reunoilla lehtiruodut osoittavat viistosti ulospäin, mutteivät jatku lehden kärkeen asti. Siispä sopivalla korkeudella kavennetaan reunalta kaksi silmukkaa yhteen kutoen niin, että keskimmäinen niistä on päällä eli se, josta silmutta tulee ulos niin, että se ketju näyttä jatkuvan. Työn oikealla puolen se tarkoittaa, että lehden oikeassa reunassa voi tavalliseen tapaan kutoa kaksi oikeaa silmukkaa yhteen. Mutta tällöin lehden vasemmassa reunassa tarvitsee silmukoiden järjesty vaihtaa niin, että vasemmanpuoleinen oikea silmukka siirretään rtakakautta oikeanpuolimmaiseksi,ja sitten kudotaan nuo kaksi silmukkaa yhteen ihan tavallisesti. Mutten osaa nurjaa puolta neuvoa. Jollei halua lehden kaventuvan vielä tässä, voi samalla korkeudella kutoa keskimmäisen oikean silmukan viereisiin väleihin kumpaankin oikean silmukan.
Kun haluaa kaventaa lehteä, kutoon sopivin välein tällä tapaa yhteen lehden kummastakin reunasta aina kaksi silmukkaa.
Lehden kärkeä kutoessa tarvitsee kaventaa kolme silmukkaa yhdeksi, jolloin keskimmäisen eli lehtiruodin on oltava niistä vasemmanpuolimmaiseksi siirrettynä, jotta lehtiruoti jatkuu lehden kärkeen. Sen jälkeen kudoin vielä lehden kärkeä yhden kerroksen 1 oikein. Ja sitten vain urjaa taustaa."


Tässä siis nää luontoaiheiset onnistuneet kuvioni. Lainaus kutomisohjeistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html
Mutta kamala urakka tuo, jollei sitten tee mieli vaikka joulun alla kutoa.

10.11.2017   Luulen, että kutomisohjeillani kutominen sujuu ihan ok, jollei urakka ole iso, mutta niitä kai pitäisi lukea järjestyksessä ja katsoa myös linkit.

Tilhi ja pihlajanmarjat -seinäkoriste? Kepit ylä- ja alareunan painoina pitämässä kudoton kuvion suorassa. Niihin kai joutuu somimaan monta lankaa kiinnikkeiksi hapsuineen.

24.11.2017   Tuossa tilhessä pitäisi utomiskoneen osata kutoa silmukoiden väliin ja kaksi tai kolme yhteen, tietty silmukka päällimmäisenä, jotta kutoisi koko tilhen. Kenties kone osaisi itse tehdä nyppyjä? Niin se voisi kutoa melkein koko villapaidan, marjanvarret ja oksa vain jäisivät puuttumaan.

Päiväsaikaan oli tässä joku päivä tilhiparvi ikkunani luona, olivat tulleet katsomaan kutomaani l´kohokuvalintua ja tuntuivat tuumivan, että villapaidat ovat kivoja koska ovat lämpimiä.
 Osaisiko joku neuloa eri lintulajien näköisiä lintuja, ja laittaa ohjeet nettiin? Minäen nyt niin jaksaisi kutoa, puuttuu yhdestä villasukasta kärki, toiset sukat parsimatta ja villapaita on kaula-aukon alaosan korkeudella vasta.

maanantai 23. lokakuuta 2017

Mukavuudenhalu tuo tottumuksia

Postiluukusta tuli lappu, että sisälämpötilan kerrostalossa, jossa lämmitys ei aina tyoimi, kuuluisi muka olla esim. 21C astetta ja että 24C:n yli menevät lämpötilat olisivat muka terveydelle haitallisia. Tavallaan, kun asunto on hyvin eristetty kerrostalo, niin ymmärtää, että talonmies tms haluaa kokeilla energiatehokasta asumista, säästää läämityskuluissa, mutta vaikka tavoite olisi ympäriustöystävällinen, niin mielestäni tie on väärä. Jos on välillä kylmää tai viileää, koiratkin vilustuvat joskus, niin ei 21C välillä riitä lämmittelyyn. Ihmiskeholle parin asteen lämpötilan kohotus on tärkeä, mutta tuskin se lämmityskuluille niin on. Paljon enemmän kuin sisälämpötila, vaikuttaa ilmankosteus sisällä. Kuiva ilma lämpiää tosi noepasti mutta sisäilmalämpöisenä kostunut ilma on viileä vaikka miten yrittäisi hönkiä lämpöä. Niinpä se, että tuulettaa paljon kerralla ja laittaa sitten ikkunat ihan kiinni, tuo asuntoon lämpimyyden.
Tässä on sama kuin muissakin ympäristökysymyksissä: joku vain jollakin mittarilla yrittää pienentää ympäristöhaittoja mutta niin ankeasti, että elämänlaatukärsii paljon. Joskus se johtuu taitamattomuudesta, joskus erilaisesta luonteenlaadusta, joskus elämänviisauden puutteesta ja joskus maailmankuvan puutteista. Mukavat tekemiset muodostavat helposti arjen uomia, ikävät taas eivät, ja niin tapojen muuttaminen ympäristöystävällisiksi kysyisimukavia ympäristöystävällisiä uomia, monin tavoin hyviä, myös elämän kannalta hyviä.

tiistai 10. lokakuuta 2017

Yrittämiseen taito-ohjeita

Muutin 8 vuotta sitten pääkaupunkiseudulta Savonlinnaan,missä on mm
taiteiden alojen taitoja paljon ja kaupat vaikuttavat taitavasti
pidetyiltä: http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/11/saonlinnassa-kivasti-pidettyja-kauppoja.html
plus linkit. Olen lisäksi kirjoitellut paljon taito-ohjeita, ks.
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi etenkin taidoista yleisesti,
ja ehkä http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/08/luonto-virkistys-ja-matkailukaytossa.html
. Olisikohan nöistä yrityksille iloa, lähinnä kaupoille ja matkailulle
yms.

* * *

15.1.2018   Ostoksissa onnistumisen taidosta yms   http://asiakkaanavain.blogspot.fi

tiistai 5. syyskuuta 2017

Ohimennen kanojen ulkotarhamahdollisuuksista

Kuinka paljonkanat ulkoilevat taui voivat ulkoilla? Viekö kettu ne aina ulkotarhasta? Voisivatko kanat kenties pikkulintujen kertoman kokemukseen perustuvan tiedon perusteella kertoa tarinoita siitä, miten jotkin kanat ovat voineet ulkoilla hyvin ja pitkään,suojassa ollen, niin kanapitokenties kehittyisi siihen suuntaan. Voisiko koira suojella kanoja. Itselläni on toinen koira japaninpystykorva ja se tuntuu olevan kovin omistuvainen rotu, jolle sopii antaa työtehtäviä, jotka sevuosien myötä kasvaa täyttämään kuin samurai. Se on työteliäs itse, vaikka sitä yrittää patistaa lomailemaan. Mutta seurakoirahan se on, mutta on roduissa kumminkin erija, muttei se ole tainnut olla oikein moraalinen vaan aikamoisenlyhytnäköisen paapovainensosiaalisena olentona.

Hakkuut ja metsän viisauden säästäminen edes osin

Itä-Savon tämän päivän lehdessä oli samalla aukeamalla juttua Pohjois-Korean vetypommikokeesta ja valtava kuva uitosta, jossa oli kamalasti puita kuin vetypommin tuottamia ruumiita. Jotenkai jäin sitä miettimään myös siltä kannalta, että jos yhdeltä puulta voi oppia enemmän kuin yhdeltä ihmiseltä, päätellen puun tyylin komeudesta, sen korkeasta taitotasosta ja puiden erilaisuudesta sekä siitä, mitä Nuuksion metsissä kulkeminen on opettanut yhteiskunnassa elämisen harmoniasta, niin kai silloin uitossa on kamala määrä tukkeja, puita tapettu. Tarvitsee tappaa niin monta puuta? Riittäisikö esim. puolet? Mikä määrä olisi metsikön tai metsän kannalta hyvä, luonnolle hyvä, viisas, elämälle hyvä? Aukkohakkuu ei ole viisas. Kovin viisaalta ei näytä myöskään puupleto. Sen sijaan, kun olin ruotsinkielisessä maatalouskoulussa Inkoossa, niin joskus oli metsätyötunti ja käytiin olikohan Tammisaaressa, missä oli hakattu jättäen rykelmiä eri lajien puita, niin kuin kaunista oli ja virkistyskäyttöön sopi. Kuulemma oli luonnon monimuotoisuudellekin hyväksi. Kuulemma nykyisin, tai siis jo silloin noin 20 vuotta sitten oli pieniä ketteriä metsätyökoneita vai korjuukoneita, perävaunullisen mönkijän tyyppisiä tms, joilla esim. mökkipalstan puita on hyvä korjata, jos vain osa kaadetaan. Samoin mainostivat mahdollisuutta naisväen ollahevosen kanssa metsätöissä, muttei se tainnut olla kamalan yleistä, mutta se ainakin maaperää säästää ja kaipuiden kylkiä.
Jos ajattelee sitä, miten puita katselemalla voi viisastua, niinolisi hyvä, että se mahdollisuus olisi metsissäkin, heinojapuita jätetty eikä puupeltoa tai aukkoja kuin veitsellä leikattuan raja, vaan jotenkin viisaasti,niin kuin kuuluisi, edes malliksi muille ja tuleville sukupolville, kun se kai noiden pienempien puunkuljetuskärryjen myötä olisi mahdollista.


http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/02/kaltaten-vai-kukoistaen-metsanhakkuista.html

lauantai 2. syyskuuta 2017

Suojan löytämisestä

En nyt tiedä, kuuluuko tämä ympäristöasioihin ollenkaan, mutta voi olla avuksi monessa, etenkin kai nuorille aikuisille ja miksei vanhemmillekin, siis kai myös ryhmille.

Lainaus blogistani http://savolaisuudesta.blogspot.fi

"Linnateema turvan tuojana
Savonlinnassa on hienoa linna, Olavinlinna, ja se on pitkälti kaupungin asukkaiden kiinnostuksenkohde: millaista on olla ritari yms. Turun joulurauhan julistuksessa lauletaan ensin Jumala ompi linnamme, kai siksi, että linnateeman ajatellaan tuovan turvaa ja siksi onnellisemman elämän. Mitä siis olen linnateemasta täällä asuessani oppinut? Oppini olen saanut sieltä täältä, en mitenkään linnaan liittyen, mutta ehkä ne jotenkin sopivat kaupungin henkeen. Miten siis puolustaa ja puolustautua linnamaisesti elämässään?
Linnassa on muurit, ne pysäyttävät hyökkäyksen ennen kuin se ehtii vahingoittaa asukkaita. Tarvitaan siis joitakin tekijöitä, jotka toimivat muurimaisesti suojana. Vihollisia vastaan suojaavat usein helpot asiat, joita kaikilla on ja jotka kaikki hyväksyvät ja useimmat kokevat hyviksi, mieluiten etenkin ikävät luonteet. Näitä ovat hyvä ruoka, kirjasivistys ja musiikin harrastaminen, sekä tuntevuus ja uskonto. Nämä kaikki ovat omalla tavallaan luomassa tilaa tuntevuudelle, mikä taas on jonkinlainen elintilan mitta: toimivatko normaalit reaktiot ja yhteisön jäsenten välinen luonnollinen kommunikaatio. Pääkaupunkiseudulla oltiin tässä mielessä liian ahtaalla, mutta Savonlinnassa Ooperajuhlilla beesaaminen tuo tuntevuutta. Kristinuskoa tukee Valamon luostarin läheisyys ja se ja mökkeily, matkailu, taide, luonto ja käytännön alat tuovat painotusta elämänviisauteen.

* * *

Tilan saamisesta tunteille muiden asioiden suojissa katso myös http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2015/12/tilan-saamisesta-tunteidenmukaisuudelle.html .
"

Toinen lainaus samasta blogista:

" Linnasta turvan tuojana, toista kertaa
Edellisestä kirjoituksestani tästä aiheesta on jo aikaa lähes kolme vuotta, joten kirjoitan tämän erikseen. Katso http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2014/12/linnateema-turvan-tuojana.html

Hieno näyttävä keskiaikainen ritarilinna paikkakunnan vetonaulana tuo oman tenhonsa ja sen, että paikkakunnan asukkaat haluaisivat panostaa siihen, että osaisivat linnamaisia juttuja, mm suojautumista, vaikkeivät juuri linnassa olisikaan. Suojaudutaan siis jonkin suojiin. Tällaisia mukana kulkevia tai elämän elementtejä ovat kamalan monille yhteiset positiiviset suojaa tuovat asiat, kuten ruoka, uskonto, musiikki, sivistys, hyväntahtoisuus, tunetiden kuunteleminen, viisaus, taidot, maailman eri kulttuurien tuntemus, oman tiensä kulkeminen, valtavirtaan sopiminen, varuillaanolo, mukavuudenhalu tavanomaisin tavoin, hyvin sujuva arki, tavallisesti kelpaavat syyt, itselle hyvin sopiva paikka maailmassa, luonnon viisaus, sotilaallinen voima, hämäys mutta yty perusta todellisuudessa, joukkovoima, muiden toiveiden mukaisuus, suojelevaisuus, ymmärrettävä sympaattinen käytös, hyvä laatu, elämänkokemus, samankaltainen seura, esikuvien luomat elämänuomat, arvostettavat asiat, oikeudenmukaisuuteen nähden liian päällekäyvyyden karsiminen pois kovin ottein (tai miten nyt hyvin toimiikaan, esim. sivistyksen tai kiltteyden tai perusjärjen avulla), ymmärrys elämää kohtaan, vapaa kapasiteetti tarttua hetkeen ja vastata hetken vaatimuksiin, kasvunvara, oma näkemyksellisyys, yms
Erona tässä linnateeman mukaisessa elämäntavassa pääkaupunkiseutulaisuuteen näkyy käytännön puolustuksen toimivuuden kannalta olevan se, ettei muiden käytöksen sallimisen kriteerinä ole, ett onko tavallaan ymmärrettävää, että sellainen henkilö teki niin, vaan se, ettei pönttöjä huonoja piirteitä saa kohdistaa toisiin edes tavan varjolla tai luulon tai komentelunhalun tai typeryyden tai sosiaalisen silmän perusteella. Jos olet pönttö, sen kuuluu olla oma ongelmasi, ei koko maailman. Maailma ei kuulu alaisuuteesi. Ei edes vaikka se olisi elämänviisauden puutetta eikä niinkään tyhmyyttä. Vainoaminen ei ole sallittu vaikka olisi tavallaan ymmärrettävää, ei myöskään toisten elämään puuttuminen. Murhaa pidetään pienempänä pahana kuin toisten elämään puuttumista, saati sitten ryhmien, esim. musiikkiharrastuneiden vainoamista, vaikka teon tekijän mielestä vainoaminen olisi pikkujuttu ja muiden tarvitsisi "vain" muuttua hänen klopioikseen tai lakata olemasta naisia tms.

Tässä olisi huomattava, että kun ihminen suojautuu tähän tapaan linnateemasta mallia ottamalla, niin hänen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen asemansa vaihtelee. Hän ei useinkaan ole päällepäsmäri vaan pienempänä jonkin suojissa, mutta tuo jokin voi olla esim. kulttuuri eikä yksittäinen isompi henkilö. Näin hän on ikään kuin noiden asioiden kannattaja, muttei niinkään niiden puolestapuhuja, jollei satu olemaan niiden harrastaja. Hänen henkilökohtainen asemansa tukeutuu kulttuurin ilmiöihin, milloin mihinkin ilmiöön tai elämän puoleen ja on siksi yleensä noiden asioiden harrastajan asemaa tms eikä yksi vakiintunut asema kuin paalu pihalla aina paikoillaan. Mutta tietenkin vakiintunutkin asema saa usein näistä tukea.
Nämä ovat kuitenkin näyttäneet olevan eri juutu kuin terveet elämäntavat ja sivistys, jotka kyllä tuovat monta hyvää puolta mutta ovat usein sosiaalisesti isomman joukon kanssa tekemisissä ja siksi suojattomuutta tuovat, jos joku liian moraaliton ja/tai liian osaamaton esiintyy niiden äänenä. Linna tuo suojaa yhdelle maakunnalle tai niille main, linnatyyppiselle kulttuurialueelleen, mutta toki tavalliseen tapaan voi olla tekemisissä laajemman maailman ihmisten ja elämänmenon kanssa, sivistystä kunnioittaen.
"

tiistai 29. elokuuta 2017

Eduskuntatalon sisustuksesta ym olosuhteista ja symboliikasta

Helsingissä kun asuin, niin siellä ei taidettu osata muotoilua, ei ainakaan ollut kamalan järkeviä tai varmoja mielipiteitä siitä, miten pitäis muotoilla ja miten ei. Savonlinnassa osataan käytännön aloja ja taiteita sekä mm käsitöitä, niin jotenkin siinä siivellä, kun olen asunut nyt 8 vuotta Savonlinnassa, niin olen oppinut muotoilustakin, mm maalaamista vakavalla mielellä harrastaessani ja savonlinnalaisten rakennusmiesten työn jälkeä ihmetellessäni.
Esim. että miten asunnon eteisen tms tilan mittasuhteet voivat olla mukavat asua,niin siinä kai rakentaja ei määritä niitä senttimetrilleen paperilla, saati sitten tarkempaa, vaan rakentaessa rakentaja miettii, että näin on kivantunnelmainen, jätänpä tämän näin. Niin silloin hetken tunteiden perusteella saa silloin mielessä olevat asiat kohdalleen, kun valitsee hyväntunnelmaisen kohdan, etäisyyden, värin yms ko kantilta katsottuna ja toki elämälle muutenkin hyvän. (30.8.2017 Katso http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/01/meidanko-talosta-taiteilijatalo-tee-nain.html )Samoin maalatessa, jos maalaan hahmon, jolle haluan oikean henkilön tai asian tunnelman, niin uppoan tunnelmaan maalatessani ja annan sivellinkäteni liikkeiden olla luonnolliset, luonnollisen elekielen, rytmin, tyylitajun olla käden liikkeessä mukana eikä niin, että tarkkaan ajatuksella määräisin käden liikkeen, niin silloin tuo tunnelma tulee siveltimenjälkeen: hetken tunnelma piirtyy paperille. Näin siis eduskuntatalon istuntosalin remontin tuloksena ollut tumma murhia mieleen tuova äänestysnappi- ja puhemikrofonirivi tosiaan varmaan jatkossakin on murhateemainen, vaikkei tuo liene viisasta eduskunnan toimintaa jatellen.
Mutta mikä sitten olisi hyvä ulkonäkö, tyyli ym nykyajan eduskunnalle tuon 1930-luvun sijasta? Demokratian toimivuus ja sille edulliset seikat, suomalaisen kulttuurin perustaidot ja suomalaisen kulttuurin viisaus, esim. tervehenkiset tekemisentavat ja vuodenaikojen osaaminen perustaidoissa mukana, ja kokonaiskuvallisuus ajattelussa toki sekä oman terveen järjen kyky. (Terveistä elämäntavoista olen kirjoittanut omana versionani blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html missä samassa blogissa myös vuodenajoista, ajattelusta, kannattavuusperusteisesta moraalista ja lämmittelyohjeita sekä "Elä ja anna toisten elää"-säännön selitys.) (Kans tollanen linkki, että pitäisi valita paras, yleispätevä muotoilu eikä joku vaan http://pikakoulu.blogspot.fi/2013/11/hahmotustavoista.html )
Taidoista tollanen linkki http://eraopasaihe.blogspot.fi/2017/08/ruokaa-nuotiolla-tai-mokilla.html ja lahjakkuuksista ym taidoista tuolanen http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/tunteidenmukaisuus-tuo-lahjakkuutta-ja.html ja uusavuttomuudesta eroon pääsemisestä tuollainen http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html . Laatimani maalaamisen ohje: näin oikeantunnelmaisia ja mittasuhteet oikein http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html .

(30.8.2017   Tämä tuli mieleen jotenkin edellisen kirjoitukseni http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2017/08/luonto-virkistys-ja-matkailukaytossa.html siivellä, ikään kuin sen kantamana, joten pitäisiköhän sekin lukea tähän tueksi, etenkin tuo, että seudulla on uomansa, joita se tarjoaa, eikä sovi minkä tahansa kanssa yhteen, vaan jonkin täyn perässä tulijat pitäisi ohjata luonnolliselle uomalle, joka on tuon seudun henkinen, hyvällä tavalla sopii yhteen seudun kanssa, toimii voimavarana eikä rasitteena.)

(2.9.2017   Oiskohan tuotämänpäiväinen tekstini http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/09/suojan-loytamisesta.html ihan hyödyllinen lisä tähänaihepiiriin?)

3.9.2017   Tämän tekstin linkit ovat omiin kirjoituksiini tällä samalla blogien tarjoajalla, niin kuin yleensäkin tekstieni linkit. Ne sisältävät lähinnä ko taitojen oppimisen ohjeita, jotka ovat tietääkseni ihan onnistuneita, yllättävänkin paljon voi niistä oppia.

Luonto virkistys- ja matkailukäytössä

Katso http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2017/08/luonto-virkistys-ja-matkailukaytossa.html

"Luonto virkistys- ja matkailukäytössä
Kävin kymmenen vuotta sitten eräopaskurssin Espoon ja Kirkkonummen rajalla Nuuksiossa, olikivaa, kovin kiinnostavaa, muttei luonnossa liikkumisen mahdollisuuksista ole sen jälkeen tullut melkein mitään, mökkeilymahdollisuudetkin ovat jääneet pois. Mietin, opettiko kurssi jotenkin vääränlaisen asenteen luonnossa liikkumiseen, vähän kuin että lampsis lampsis tultiin tänne tän työporukan kanssa eräretkelle virkistyspäivänä. Niinkuin että väärä porukka mukana, luontoa arvostamaton, joka ei luo muille tietä liikkua luonnossa. Ja luonto nähtynä jotenkin rankkana ja rapaisena sen sijaan että linnunlauluisena kauniina vaikuttavana paremman alkuperäisen elämän hetkenä työputken välissä. Tässä kun luin luonnosta virkistys- ja matkailukäytössä, niin tuntui, että virkistyskäyttö ennen kaikkea kuuluu olla, mutta että matkailu on usein liikaa, tuo väärän ei-luontosuuntautuneen porukan, jolle partio tms sopisi paremmin, kenties puisto tai kosketus käytännön ammatteihin. Kun luontoa mainostetaan liian monelle, liian ratkkaan kaikille, niin osa vain suorittaa sen läpi, mistä jää ikävä tunnelma, menee luontokokemus tavallaan pilalle, kun taas luonnosta pitävä ihailee luontoa, näkee sen jotenkin mahtavana, vaikuttavana, tunnelmallisena,e heyttävänä, luo ihan hyvää tunnelmaa ympäristöönsä, vaikka tulisi töistä tms. Sen sijaan Savonlinnassa, joka on matkailukaupunki, tuntuu,e ttä paikkakunnalle muuttaa ihmisiä, jotka pitävät siitä, että matkailupaikkakunnasta on yritetty tehdä kaikille sopiva, jotka eivät siis ole suomalaisuussuuntautuneita tai halua luoda luonnossa virkistäytymismahdollisuutta muillekin. Ja sitten on niitä, jotka tykkäisivät muunlaisesta elämästä, ovat toisenlaisia arvoiltaan ja elämäntapamieltymyksiltään, mutteivät tiedä, minne muuttaisivat ja miten, kun paikkakunta mainostaa juuri omia vetonaulojaan eikä helpoja muuttomahdollisuuksia toisenhenkisiin paikkoihin.
Savonlinnalaisesta vinkkelistä tuntuu, että luonnonkin eheys vaatii ylläpitämistä, jotakin sellaista, mitä maalaamisen harrastamisesta voi oppia, mutta onko se sitten liian jähmettynyttä, liiaksi huonokapasiteettisetkin mukaan johtoasemaan ottanutta? Ja pääkaupunkiseudulla taas ei tehdä juttuja, esim. arkenneta tai karsita osaa puista luonnon hengen, tunnelman mukaan, että mikä vain sattuu vaikuttamaan kivalta, rakentamatta uutta mielikuvituksessa, vaan ikään kuin luonnon tai hetken omalta idealta, ei päähänpäkähdykseltä vaan maisemaan sopivalta tai rakennettaessa tilan mittasuhteiden tunnun hyväätekevyyttä, elämänviisautta hengessä, väkertämätt, vannomatta akateemisen tyylilajin nimeen, ollen viisasja elämänviisas. Samoin aikamäärät, käytöt, istutettavat uudet puut ym taimet: mikä tuo paikalle hyvän hengen, hyvän elämälle, eliöstölle, luonnonrakkaille kulkijoille, luontomaisemia mieleensä voimaannuttaviksi säilöville,...
Papualaisista (Melanesiassa) tulee mieleen, etteivät ole osanneet vaalia sitä, että matkailijat ja alueelle muuttavat vaalisivat papualaista kulttuuria, luontoa, elämänmuodon hyviä puolia, vaan tulee kamalasti väkeä paikan maineen mukana, kuin paikkaamassa muun maailman ongelmia, muttei sitä ole helppo kantaa. Pääkaupunkiseudula on kai käynyt samaan tapaan: tulee vain jonkun tyypin ulkomaalaisia ja siinäs e, on tilanne kannettava. Muttei paikka jaksa kantaa mitä vain vaan vain omien vahvuuksiensa varassa, omantyyppisensä panoksen jaksaa antaa. Silloin ei ole hyvä houkutella mitä tahansa matkailijoita vaan vain niitä, jotka kantavat paikan henkeä esim. aloittelijoina sen tavallisilla urilla, ihailijoina, esim. suomalaisen sivistyksen tavalla luontoa arvostavina. Tai kuka nyt luontoa arvostaakaan ja missä hengessä, mutta sille olisi oltava uoma, jolle se luonnostaan ajautuu noissa olosuhteissa ja jolla se on kokonaan hyväätekevä, voimavara. Kuten vaikka, että Lappiin tulija ihailee poroja, ja moitä voi porojen tapaan kokea, esim. vanhanmallisen navetan ja maatilan pihapiirin tuokuineen, tuokioineen, rekiajelun lämmittelyineen, käsityöpuoti, auringon punaama taivaanranta, osaamista pakkasessa ulkoilusta ym säistä, yms. Tai että joku on Lapin hengellisyydetsä, myös noituudesta kiinnostunut, ulkoilutamineista, reippailusta, mahtavista näkymistä, kirjallisuudesta (halvemmin kuin suomalaisilta kustantajilta saa haluamansa kappalemäärän www.createspace.com'ista), kylästä,maisemista, jostakin suvaitsevasta suojaavasta tavallisen kirkon rakennuksesta, mjapaikasta tukikohtana, keskustelusta, yms.

30.8.2017   Tässä kai tarttis olla linkkinä tuo, että miten osan puista kaataessa jää kiva maisema kulkea http://puidenkaatamisesta.blogspot.fi/2017/02/mita-puitapensaita-taimia-jatetaan.html

"
* * *
Ihan muusta tuli mieleeni, että tykkääväisivätköhän laihat kiinalaiset
ratsastaa poroilla? Ja kenties lemmikkiporosta lemmikkieläimenä, jopa
sisällä asunnossa ym huolehdittavana kuin mikäkin näyttelyeläin tai
söpöläinen?"
(31.8.2017   Olikohan viime vuonna joulun alla oli täällä Savonlinnan torilla poro ja se oli jotenkin homssuisemman, kevyemmän näköinen kuin mitä olin olettanut. Jotenkin näin jälkikäteen tuli mieleeni, että onkohan liikaa työtä tekevä laiha kiinalainen vähän samaan tapaan kauhtunut, olisiko poro kiinalaisesta söpö. Kovaa pakkasta kestävänä poro kenties ymmärtäisi kiinalaista paremmin kuin eteläisemmän eläimet, jos kiinalaisella on elämässään rankkaa. Muttei kai kaikille kiinalaisille sopisi vaan tuolle yhdelle isolla kiinalaistyypille vain, jos nyt sitten pitävät eläimistä. Poro olisi jotenkin samantyylinen mutta samalla juhala,jouluinen, luksus turkkeineen, arktisine olemuksineen. Pohjois-Kiinassa on kai kylmät talvet mutta eteläisempään ei poroa voisi ottaa. Mutta onhan siinä tuo kuljetusongelma ja kulttuuriero ja se,että haluavatko kiinalaiset lemmikkieläimiä ja sopiiko poro lemmikiksi ollenkaan. Mutta jotenkin tuntuisi sopivan kiinalaiseen tyyliin ja eläimillä kai yleensä on positiivinen vaikutus, jos niistä kovasti pitää ja ihailee niitä.)"

* * *

15.1.2018   Ostoksissa onnistumisen taidosta yms   http://asiakkaanavain.blogspot.fi

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Linnunpoikasten lentämään oppimisesta

Lainaus blogistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/05/linnunpoikasten-lentamaan-oppimisesta.html
 
"Linnunpoikasten lentämään oppimisesta
Linnunpoikanen, jolla jo on kunnon siivet, oppii kai parhaiten lentämään, jos katsoo lentämistä miettiessään puuta eikä rakennettua. Rakennetunkatsominen tuo osaamattoman olon ja vain vähän taitoja. Kun taas puun tenhon ihaileminen avartaa näkemyksen monimutkaiseksi, viisaaksi, ikiaikaiseksi, tunnelmallisen tenhoavaksi, ylivertaisen taidon uomaksi. Useamman puun katseleminen kerrallaan ei niin vahvasti ainakaan tätä tuo vaan yksittäisen puun tenho pitäisi hahmottaa, se monimuotoinen rikkaus, jollaiseen elämäntapaan puu näyttävyydellään opastaa. Usein se on vain yksi näyttävä oksa kerrallaan tai latvan huiskaus taivaalla opastaa rikkaaseen riemukkaaseen tekemiseen, jossa on ylivertaisen taidon kipinä. Näin poikanen voi kai jo ensi lennollaan lentää viereisen puun oksalle, sieltä toiselle oksalle ja takaisin pesään, ja on niin jo tavallaan täysinoppinut, sanoo pikkulintuemo.
Puun hyödyllisyys taiudon kannalta tulee sen monimutkaisuudesta, visuaalisesta ja tunnelmallisesta kauneudesta, joka syövyttää kuvan mieleen, tekee siitä taidon ja tekemisentavan mallin. Puu on terveen kokonaisuuden malli, niin linnuille, pörriäisille kuin ihmisillekin. Puuta lentämistä miettiessään katselleet linnunpoikaset lentävät kovin kauniin tunteikkaasti, kuin taito olisi niille helppoa ja elämä soljuvaa, viisauden suojaamaa. Niin kai ihmisen taidotkin hyötyvät puiden tunnelmallisen viisauden oppimisesta, kasvetraan insinööritiedosta tavalliseen taitoon ja arkijärkeen, niistä taitavuuteen, ikiaikaisen soturin ylivertaiseen taitoon ja taiteeseen: suuremman taidon elementtien luonnolliseen kieleen.

(Voisiko sulkien kasvaminen liittyä siihen, että on paitsi taito, myös suojaa itsensä hyvin, jotenkin musiikin tapaisesti?)

* * *

English translation http://talesfromforest.blogspot.fi/2017/08/how-young-birds-learn-to-fly.html
"

lauantai 19. elokuuta 2017

English translations of some of my texts

See my new blog Tales from the Forest http://talesfromforest.blogspot.fi/ . It has translations of my fact texts, mostly from the blog http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi , which hold a tale like fascination, kind of in flight yet realistically possible.

The blog has the followig texts:
    Happiness, ways of doing and living environment
    Buddhist enlightenment via European eyes   (Yksi porkkanavaihtoehto: buddhalainen näkemys ja vihreät)
    Better movements for cows   (Lehmille paremmat liikkeet )
    Indian horse from Finland   (Liitteenä tekstissä Lehmille paremmat liikkeet )
    About kalevala
    How young birds learn to fly   (http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/05/linnunpoikasten-lentamaan-oppimisesta.html)
    Which trees, bushes and plants to leave when cutting trees   (Mitä puita jätetään puita kaadettaessa)
    Birds aflame   (Liitteenä tekstissä Lehmille paremmat liikkeet )
    Singing spring   (Jos ihmisetkin laulaisivat kevättä... Helppo ohje!)
    How we choose our own roads in life  (Miten valitsemme oman tiemme)

perjantai 18. elokuuta 2017

Ympäristöystävällisen teknologian kehittämisestä ja älykkyyden kehittämisestä

"Jos ja kun bioalan insinöörikoulutus alkaa Savonlinnassa, niin ehkä
halutaan käyttää paikallisia valtteja ympäristökysymysten
ratkaisemiseen. Nämä ajattelukyvyn kehitys- ja taito-ohjeeni
perustavat paljon luonnon, käytännön tekemisen kuten mökkeilyn, ja
taiteiden harrastamisen varaan:
http://pikakoulu.blogspot.fi
http://kokonaiskuvat.blogspot.fi
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/08/uusavuttomuudesta-eroon-paasemisesta.html
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/tunteidenmukaisuus-tuo-lahjakkuutta-ja.html
kenties myös, jos parpeen sosiaaliset ym elämäntapamuutosohjeet, niin
Haaveammattiin-blogini http://nopeaoppisuus.blogsot.fi
http://workandfreetime.blogspot.fi
"

maanantai 14. elokuuta 2017

Valokuvausohjeita

"Valokuvausohjeita
"Miten saa tunnelmallisen valokuvan tai maalauksen
Tarvitaan kiehtova kohde, hyvä katsomisen tapa ja sopiva rajaus sekä elämänviisas kertomisentapa.
Jos pysähdyt pitkäksi aikaa, kokemuksesi yleensä laimenee ja arkipäiväistyy eikä se ole samalla tavalla kimmokkeena kaikkeen uuteen hienoon. Anna siis katseesi kierrellä, kuljeskele ja napaa otos aina, kun tunnelma on kiehtova tai näkymä erityisen kaunis.
Katsomisentapa on vähän sama juttu kuin jos menet jututtamaan jotain porukkaa, joka on puuhaamassa jotakin yhdessä, ja siinä, kun he alkavat kertoa jutustaan, alat saada siitä kuvan, niin on katsomistavan virittäytyminen jollekin heidän aaltopituutensa tapaiselle ja heidän tekemistensä henkeen, kun et sitä vbielä tarkkaan tiedä, mutta jotenkin juuri kuulit. Vastaavasti, jos menet tilkkutyökurssille tekemään tilkkukassia, niin tunnin alkaessa levitellään kankaat ja työt, työvälineet, jutellaan soristen ja ryhdytään puuhailemaan jotakin. Se on kuin sukellus omaan maailmaansa kiehtovuuksineen ja mukavine oloineen. Tai jos on kiva pikkupakkanen ja lähdetään hiihtämään jonnekin luonnonhelmaan, missä on liikunnasta pitäviä ihmisiä ja luonnon lumista kauneutta, niin virittäydytään omaan maailmaansa. Siten eri tekemiset, niiden lahgjakkuudet ja sujuminen ovat virittäytymiskysymyksiä ja onnistuneen vireen tunnistaa tenhoavuudesta, työn sujuvuudesta ja hyvästä olosta sekä siitä, että saadaan jotakin elämänviisasta aikaan. Näkymän ja näkökulman tenhoavuus on tuollaisesta virittäytymisestä kiinni: tunnelma, tunne, upeus, kauneus, tenhoavuus, kauniit värit, aiheen hienous, syvällinen elämänviisaus, mieliteot, tekemisten taito. Jos kuvan näkökulman ja rajauksen valitsee siten kuin näkymän tenhoavuutta korostaa, kuvasta tulee hieno."
http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/11/15-marraskuuta-2013.html

Koiran (tms) valokuvausohje
"Hyvän valokuvan saa, kun heti kuvattuaan näyttää kuvan koiralle, niin
kuin digikameralla voi hyvin tehdä, niin koira oppii itse
poseeraamaan. Sillä tavoin seuraillen koiran omaa näkemystä saa kivoja
kuvia, joissa on uudenlaista tenhoa ja viehättävyyttä.
Kuva otetaan KESKELLÄ HETKEÄ. Tyypillisiä kuvia saa, kun tavallisen
hetken kuluessa ottaa kuvan. Mutta hyvä on silloinkin, jos koira on
tottunut itse näkemään, millaisia kuvia siitä millaisellakin hetkellä
näpsäisten syntyy. Silloin se voi lisätä kuviin kivaa itselleen
tyypillistä henkeä kuin ihminen peilin edessä tai mukavassa seurassa.
Ainakin omat koirani ovat oppineet luomaan itse kivoja vapaamuotoisia
näkymiä, koska olen niistä harrastunut, sekä kuvaamisen että
maalaamisen vuoksi että pidän kauneudesta ylipäätään. Mutta koirani
ovatkin kovin harjoitelleet sirkusesiintymistä omin päin, sillä
treenasin niitä sirkukseen, ks. http://lukevatkoirat.blogspot.fi ."
http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html

Luonto on monimuotoisempi, kun sitä katsoo läheltä, esim. pusikon sijasta oksankäppyrät, miten oksanhangasta ylenee lehvä toisella puolen ja toisella puolen oksat alempana tms.

"Valokuvausaiheiden löytämisestä http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2015/10/lauantaina-10-lokakuuta-2015.html
Maalausten tenhosta http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2014/02/perjantaina-7-helmikuuta-2014.html
Tenhoavan valokuvan ottamisen ohje (& Iän myötä kehitymme tunteenomaisen näkemyksemme suuntaan) http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/11/15-marraskuuta-2013.html
Eläintävalokuvatessa tulisi kai näyttää kuva heti eläimelle, jotta se näkee millaisia kuvia mitenkin tulee http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html . Mutta ihminen alkaa helposti insinöörimäisesti jännittää, jos kireästi kovistelee olemaan kuvassa hienosti. Mutta loma-aikatyyliselle huolettimalle ei-niin-tärkeäni kuvaamista pitävälle parhaimpaansa laittamiselle suomalaisten poseeraustaidot kai sopisivat, ja luonteenlaatu, taitojen tyyppi, taitotaso ja elämänviisaus sopisivat. Eli huihai vapaasti vain omalla tyylillä, vikkelään erilaisia kuvia napaten, luulisin. Omia tunteita kiehtovien tekemisten parissa ja omaa tunteenomaista näkemyst' kuunnelle, kuvan jo ensi sekunnilla/-sekunneilla napaten.)"
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2016/09/itsenainen-suomi-100-vuotta-joulukuussa.html

lauantai 12. elokuuta 2017

Paratiisiteoriani ja ympäristökysymykset

Lainasin kokoelmakirjaani blogissani http://2013paradise.blogspot.fi/2017/08/basics-of-my-paradise-theory.html . Varmaankin tämä sopisi myös ympäristökysymyksiin:


""THE WORLD AS A BIOLOGICAL SYSTEM
Think of the world as a large biological system

(it is the biosphere in complete health
i.e. all living beings and their nature environment: rocks, earth, sky etc. together in good health and naturality):

humans are a part of that system,
and a human society with its environment
is a huge biological subsystem of it,
 interconnected with the rest of the biosphere,

and can be understood
in that context.



A HEALTHY SYSTEM
WORKS BETTER THAN
A BROKEN SYSTEM !

A healthy system works better than a broken system.
And several harmonious forces sum up to a bigger force
than a separate one of the forces in question.


As grounds for the comparison use these divisions at least:
* co-operation versus lot of conflicts
* unified harmonic
versus scattered one that does not work together to form a well-working whole
* healthy versus broken
* on a healthy ground, steady versus unsure, unsteady
* long-lasting  versus easily scattered
* strong  versus weak structure
* according to motivation, feelings and
the intellect & the idea in things versus against them.


This is a basic truth and has a very wide area of validity. So apply it very thoroughly to everything!
"

Uskonto, maalaaminen ja viisaiden onnistuneiden asioiden varaan rakentaminen

"lauantai 5. elokuuta 2017

Kiinnekohdat, astinkivet

Katselin tässä ohimennen että ev.lut. kirkon sivuilla on kuva vesilasista, johon kaadetaan jäävettä ja pudonnut jääpala läikyttää vettä korkealle lasista, kuin kesän loppua ja koulujen alkua kuvaten. Kuva näyttää otetulta kameralla, joka ottaa monta kuvaa peräkkäin, insinöörimäisesti, kuin almanakan päivät.
Mutta eikö uskonnollisessa yhteydessä olisi toisenlaine kuvan maalaamisesta mallia ottanut kuvanottotapa parempi: Maalausaiheita etsiessään kiinnittää huomiota tunnelmallisiin ja näyttäviin aiheisiin, hetkiin, kunkinilmiön luontoon, sen näkymiseen sen olemuksessa. Noista syntyy kiinnekohtia tekemisiin, joista muotoutuu ajan myötä ikään kuin astinkiviä, joita pitkin kulkea, onnistumisesta onnistumiseen. Silloin jos kuvan olisi ottanut läikähdyksen henkisellä hetkellä, niin jos kamera ottaa heti kuvan ,niin olisiko kuvassa ollut hyvä henki, jotenkin silleen onnistunut kuin mitä lähestymistapaa uskonnolta kaipaa?"
https://uskontojajarki.blogspot.fi/

Ruuanlaitto ja eläinten ruokinta, taito-ohjeita

Tässä on kaksi ohjetta, jotka sopivat niin ihmisten ruuanlaittoon, eläinten ruokintaan kuin käsitöihinkin ja monenlaiseen tekemiseen lisätaidoiksi:

"

Ruokaa nuotiolla tai mökillä

En näitä ruokajuttuja niin osaa, mutta tuollaisia yleisempiä taito-ohjeita laadin:

http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/04/ruuanlaitosta.html
""Paremman makuista samasta
Kun ruokaa kypsentää tai sen osien määriä arvioi ja on ennenkin tehnyt samaa tai samantapaista ruokaa, niin on tunteenomainen mielikuva siitä, milloin se kypsennettynä tai millä ainemäärillä olisi ollut parhaimmillaan tai juuri tietyntyyppisenä parhaimmillaan. Ja kun ottaa ohjeekseen nuo tunteenomaiset mielikuvat aikamääristä, kypsyysasteista, ainesten määristä, erilaisten elementtuen sopivuudesta yhteen, yms, niin samalla määrällä vaivaa, aikaa, rahaa, aineksia saa parempaa ruokaa."

Vastaavasti jos on muussa taidossa omaa osaamista, niin tunteenomaisten mielikuvien mukaan rytmittäen voi yltää parhaimpaansa."
Terveiden elämäntapojen ohjeistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html :
"264. Jos tekee kaavamaisesti yhtä putkea vain, ei ymmärrys kehity yhtä hyväksi kuin monipuolisemmin samaakaan työtä tehden, saati sitten elämäntaidot laajemmin. Siksi olisi hyvä ihan tarkkaan viljellyn perspektiivin sijasta sallia elämänmakuisuutta, jotta näkee, missä mennään, ja jotta taidot kehittyisivät. Siis esim. ruokaa hämmentäessä ei hämmentäisi ihan tasaiseksi asti vaan jättäisi epätasaisemmaksi, työn jälkeä näkyviin, niin että voi sitten esim. huomata, että jos olisin laittanut sakeampaa, niin olisiko maku, näkö ja tuntu ollut parempaa, että on kirjoa ja näkee, missä kohden kirjoa on hyvä, koko ajan oppii jotakin uutta, vaikka muuten ei mitään muuten kuin muistelemalla toisia kertoja ja vertaamalla niihin muististaan, mutta silloin on voinut esim ravinnontarve olla erilainen eri tekemisten, sään ym olosuhteiden myötä."


11.8.2017   Ostoksissa onnistumisen taidon ohje http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/suhteesta-tavaroihin.html
"

20. maaliskuuta 2019   Lemmikkieläimet usein arvostavat hyvää ruokaa, joka on jotenkin niille sopivan tyylistä, vähän kuin ihmisetkin pitävät mökkeillessä tai nuotiolla laitetutsa ruuasta. Niin ne silloin saattavat saada jotain upeita ideoita helpommin, vähän kuin koira ryttää maton jotenkin upeantyylisesti. Ne sillä tavoin nostavat meiningin tasoa, vähän kuin puun kuviointi on ajattelulle parempi kuin tasainen yksivärinen maalattu pinta. Sillä tavoin ne voivat tuoda sitä sun tätä ideaa ympäristöasioiden ratkaisemiseenkin, elekielisesti kommunikoiden etenkin, mutta niiden ideat ovat monesti taiteellisen tyyppisiä, kuin lentoon nousevia mutta eri aihepiirin voimin, luonnon voimin, mutta tekevät siinä ohessa sen, että ihmisenkin ajatus saa kantavuutta, kuin onnenkantamoisen.

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Venäläisten karhujan opettaminen suomalaisen tapaan viisaiksi

Suomalaisista karhuista on minulle opetettu, että ne ovat metsän kuninkaita, rauhallisia ja viisaita, kunnioittavasti rauhaan jätettäviä. Mutta rajan ylitse Suomen puolelle tulleista venäläisistä karhuista ei tule ollenkaan samaa viisasta vaikutelmaa vaan jotenkin paljon epäviisaampi. Voiko olla, että venäläinen karhu sukeltaa milloin kenenkin näkökulmaan ja kokeilee, ovatko ne tenhoavia, jolloin lyhytnäköisemmät tenhoavuuskeskeiset näkökulmat jöövöt päälle ja tenhoavuuden kannalta ei niin perustelluilta tuntuvat maisemakuvat tippuvat pois käytöstä? Kun tapaa eri ihmisiä, pitäisi oppia heiltä se, mitä kultakin taidoista arvokasta ja elämänviisautta sekä maailman ja elinympäristön hyvällä tolalla pitämisestä voi oppia, ja kerätä nuo kaikki samaan kuvaan. Jollakulla on maisemakuva, hän siis vaalii koko maisemaa, kun taas toinen on lyhytnäköinen rikollinen kuin pimeässä kulkeva eikä hänen vaikutustaan saa ulottaa sen laajemmalle, sillä hän ei huolehdi maiseman asioita. Mutta näin samaan kuvaan taidot yms laittaen saa kaikki taidot yhtä aikaa opeteltua itselleen. Ja sitten kun kohtaa villieläimiä, niin niillä vastaavasti on omat taitonsa mutta yleensä kovin monta ja hienoa, yleistä tietoa taidoista ja tyyleistä, tekemisentavoista, joihin tervehekisesti satsaamaslla saavuttaa moisia taitoja, moisia hyviä asioita elämässä ja maailmassa. Ja sellaiseen monimutkaiseen kuvaan, elämänymmärrykseen voi lisätä myös sen, mitä oppii kasvien tunnelmasta yms. Sama tiedoilla, maailmankuvalla: kun säilyttää tiedonlähteen tunnelman tiedossaan, niin tietää parhaan ymmärryksensä verran, miten varma kyseinen tieto on, vaikka joutuisi silloin tällöin muuttamaan käsitystään tietolähteestä. Samaan kuvaan siis käsitys eläinten elämästä, siitä, millainen maailma on, mikä elämässä ja maailmassa on tärkeää ja miten sitä vaalia, niin eläinten kuin ihmistenkin ymmärryksen verran.
Voisivatko esim  linnut opettaa tätä karhuille?

11.9.2017   Oppisivatko venäläiset ja kanadalaiset karhut suomalaisten karhujen tapaan viisaiksi, jos ne oppisivat esim.ihmisiltä tai linnuilta sentyyppisen ajattelun, mitäolen opettanut (voisikai käyttää kouluissa ym opinnoissa) blogissani http://pikakoulu.blogspot.fi (engl. tuosta ajattelukurssi vain http://quickerlearning.blogspot.fi ), yhidstyneenä suomalaistyyppiseen sivistykseen. Ja sitten vainkulkisivat metsässäkatsellen metsämaisemientunnelmallista kauneutta ja oppisivat siitä viisaammiksi, sosiaaliselta olemukseltaan kaivähän savonlinnalaisen taideharrastuneen vanhan miehen tapaan pehmeä, viisas, isoisämäinen.

22.4.2019   Oppisivatkohan kanadalaiset karhut rauhanomaisemmiksi Elä ja anna toisten elää -ohjeen avulla? Sen voi hahmottaa esim. että kukin on kuin puiston puu: oksasto suvereeni mutta toisten oksastoihin ei saa puuttua,mutta jotakin ylieshyödyllistä saa tarjota kuten vauíkka laulu radiossa, mistä kukin voi itse valita, kuunteleeko vai ei. http://finnishskills.blogspot.com/2012/10/live-and-let-others-live.html Eli elämänmyönteisen itsekäs saa olla muttei puuttua toisten elämään muuten kuin reilusti.

maanantai 24. heinäkuuta 2017

Two ways sexuality could help in environmental questions

Worldwatch newsletter mentioned sex ed in environmental issues. Which brought to my ming two ways in my own texts that sexuality could help in environmental matters:

http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.html
"D6.   About summer love (from this blog's text about the healthy
natural ages old ways of living, advice 173. yet not translated):
"If one tries to live according to a more sexual reputation than what
one feels right and natural for oneself, one easily feels agitated and
tired since the relationships and life do not work out as well as they
should. So if one wants to be more sexual with roughly all of the
opposite sex to get social contacts work out well, the sex roles are
good for that, but one should not take whatever role or the most
recommended role but instead find the one that is most natural for
oneself, gives best life, is something that you easily fall into on
free time, something from which you find good life and nice things to
do that just you happent olike, so that you are active and in a good
mood with a good spirit and so in associating with people momentarily
or going to shops and such, maybe one third of the opposite sex makes
you think "Oh a woman" or "Oh a man" somehow handsomely, charmingly,
pleasantly and you get well along.
On the other hand if you search for how you yourself would be very
sexual and charming, then living Life with a big L, while searching
for better life according to the rule "Live and let others live" (see
this blog's text about it and it's link), maybe brings such in those
circles which you like, to which you want to anchor your life." "

See also my book at a link from the first post at
http://workandfreetime.blogspot.fi, it offers another view based on
working ability, skills and energy plus learning skills for life.

* * *
21.8.2017   Lisään tämän tähän, kun luulisin tämän toimivan ihan ok, siis ohje, miten mies voisi löytää naisen, jonka kanssa saada lapsen:

"

Millainen charmi

Mietin tuota, että arveleekohan moni mies myyjällä olevan monta naista ja kyselee siitä mallia. Mutta charmi ei ole viuh vau kuin tuotteen hienous vaan jotakin vähemmän kolhivaa, enemmän uomioon ottavaa, enemmän muille hyvä kuin vain suorittajalle itselleen. Miesvalinnassa on kai se, että miehellä on jokin mukava piirre, josta pitää, tai hieno lahjakkuus, jonka haluaa oppia, ja että lisäksi hän on muuten ihan ok luonne, arkiasioissa kyllin taitava ja jotenkin sopivantyyppinen elämäntavaltaan. Jollei olisi ok, niin ei voisi sellaisen kanssa käytännössä elellä. Jollei ole mitään elämäntavan hienoutta, viihtyisyyttä, toimivuutta tms, niin ei ole vetovoimatekijää. Mutta jos ne molemmat on elämäntavasta, josta itse pitää, niin luulisi sellaisesta pitävän naisen löytyvän rinnalle, jos niistä harrastuneista ympyröistä etsii. Lapsena opitaan taitoja vanhemmilta, koulussa ja harrastuksissa. Myöhemmin voi oppia helpommin taitoja omin päin ja harrastuksissa, katso esim. blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi ( ja ehkä http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi sekä  http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html ).
"

tämän kanssa olisi hyvä, ettei jää mihin tahansa lokeroon, missä sattuu olemaan, vaan etsii itselleen sopivan, ihanteensa:

Vuodenaikakirjoituksestani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html
"D6.   Kesäheiloista (lainaus tämän blogin kohdasta terveet elämäntavat, ohje 173.):
"Jos yrittää elää seksuaalisemman maineen mukaan kuin minkä tuntee oikeaksi ja itselleen luontevaksi, niin helposti menee pinna kireälle, kun eivät suhteet ja elämä suju niin mukavasti kuin pitäisi. Jos haluaa olla enemmän seksuaalinen vähän kaikkien vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa, niin että siitä on itselle hyötyä asioiden sujuessa paremmin, niin sukupuoliroolit ovat siihen hyvät, muttei pidä omaksua mitä tahansa tai kehutuinta versiota oman sukupuolen roolista vaan itselle sopivin, johon vapaa-ajalla mielellään luiskahtaisi, josta hyvää elämää saisi ja itselleen sopivaa tekemistä, niin on sitten menevä ja hyväntuulinen ja ohimenevissä kohtaamisissa tai asioilla ehkä kolmannes vastakkaisen sukupuolen edustajista menee lokeroon "Ai nainen" tai "Ai mies" jotenkin komeasti, viehättävästi, miellyttävästi ja kanssakäyminen sujuu.
Toisaalta jos etsii sitä, miten itse olisi kovin seksuaalinen ja viehättävä, niin Elämä isolla E:llä säännön "Elä ja anna toisten elää" mukaan parempaan elämään suunnistaen tuo kai sellaista niissä ympyröissä, joista pitää, joihin haluaa ankkuroitua.""

Haaveammattiin-blogini lokeronvaihto-ohjeet http://nopeaoppisuus.blogspot.fi

ja aiempi kirjoitukseni parin löytämisestä:
"

Advice for dating and finding new friends

Advice for dating and finding new friends

Dress according to your ideals, so people who share the same ideals will find you interesting and start a conversation with you. Avoid pretending to be really like a role that is forced upon you by some custom or for some other reason that is none of your doing, since if you do, you will attract the same kind of bull shit pourn upon you by those who are for that shit.
Likewise, take the first steps on the road toward living totally according to what you consider the ideal way to live. That way you go to places where people are interested in just those things that you consider to be of major importance in life – and avoid going to the opposite kind of meetings which support th things that you wanna get rid of. That way you can have something to talk about your values to others, and so they are much more likely to introduce you to other people that they know who share the same values. Besides, that gives you a much more fulfilling life even a long time before you meet anyone of interest to you. And when you meet such people, you know that you share the same values because you have done something in practice to cultivat them. You are not just a liar claiming to love something, you are one who has actually taken the first steps to dedicate one’s life to the way of living that just you love and admire. Living against your own opinion of what real life is based on drains you, makes you weak, uninspirated, unmotivated, exhausted, makes you uninteresting in the eyes of others – makes you lean on others for fulfillment because you cannot follow your own values yourself but need others to overdo them for you. You can be just thrilled to just say hello to a friend with a soul like yours, while even deep friendship with a wrong type of person for your taste leaves you bored and uninterested.
Do not believe that opposites attract. Those with opposite values in how life ought to be lived typically get classified as enemies. It is the person who shares your goals in life and can help you on the way, that is a good choice for you. That person often has different strengths than you but enjoys your company especially much, like you hers/his. Theere are people with all kinds of views to life in the both sexes. Just those different views together with our different strengths and different social environments and situations of life make our characters different. So pleas do not try to compete with anyone else, since they are all looking for a different kind of mate. Just follow your own taste and build a rewarding social relationship, a sincere friendship mixed with love."

http://yksinaisille.blogspot.fi

torstai 20. heinäkuuta 2017

Miten valitsemme oman tiemme

Oman tien valitsemisesta, sopisi kai ympäristöasioihinkin. Lainaus blogistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi :

"
Lainaus blogistani http://eraopasaihe.blogspot.fi/2017/03/metsan-henki-puun-viisaus-ja-elioiden.html
"

Metsän henki, puun viisaus ja eliöiden kehitys

Nuorempana olin kiinnostunut lahjakkuuksien ja taitojen oppimisesta omin päin ja matkimalla, sekä runoista. Niistä opin näkökulman vaikutuksesta havaintoihin ja miten se tuo taidot ja lahjakkuudet: havainnoissa painottuvat tietyt asiat, niin kuin vaikka jonkun tekijän runoissa tai siinä, mit' elämäntaitoja jotkut hienot maalaukset kommunikoivat. Runoista oppii, että maisemassa voi vaeltaa omalla tyylillään, nähden maiseman omalla tavallaan, vaikka se pääpiirteissään olisi sama kuin muilla. Samoin niistä oppii, että muiden katsantokantoja voi oppia, ja sitä myöten heidän elämäntaitojaan ja lahjakkuuksiaan. Niinpä metsämaisemankin voi nähdä monella tapaa, ja jotkut niistä ovat kovin kauniita ja viisaita, ja toisissa vain kuvastuu katsojen senhetkinen elämän arki tai jokin elämän iso tekijä. Eräopaskurssilla opin jostakin kerran katsomaan puita niin, että ne olivat kovin näyttäviä ja elämänviisaitakin kai. Se oli lappalaisista eräoppaista kun oli juuri ollut jotakin mainintaa. Sitä sitten vaalin ja opin minäkin kuukausien ja vuosien harjoittelun myötä näkemään puut niin näyttävinä. Myöhemmin Savonlinnassa harrastun maalausta ja hyviä maalausaiheita etsiessäni kiinniytin huomiota eri näkökulmiin, tunnelmiin metsikössä, niiden elämänviisauteen ja pikkulintujen elämänpiiriin asuinympäristössäni. Niinpä opin, että metsikön visuaalista puolta ja tunnelmaa voi lähestyä monella tapaa ja nähdä metsikön ikään kuin kaikuna lähestymistavallaan, ja jos kulkee jonkun pertässä tai näkee jonkun kulkemassa, niin hetken aikaa on itselläänkin hänen tunnelmaistaan ympäristöään ainaklin hiukan tai jonkin verran. Mutta koiriani harrastaessani ne ovat tuntuneet tuumivan, että luonto nappaa jonkin idean, mikä on ilmassa. Että ihmiset ovat iso valtatekijä eläimille, nuoren poikasen silmissä kamalan vakuuttavia iäkkyydessään ja ajattelussaan. Pentu tai poikanen ikään kuin sukeltaa vanhempien ihmisten ja eläinyksilöiden näkökulmiin ollen milloin mitenkin viisas tai typerä, ja vasta ajan myötä koostaa niistä sitten oman persoonallisuutensa mukaisen omia arvostuksiaan kuvastelevan kirjon: millainen yksilö haluaisi olla. Niin tuumivat koirani myös, että hyönteisten toukat mm valitsevat värinsä ja jos jossakin on ihmisillä paljon tilausta tietynvärisille eläimille tai tietyntyylisille hyönteisille, niin sellaiset hyönteiset tulevat juuri niitä morjestamaan, niin kuin vaikka aiemmin kun kotimme lähellä oli niittyä ja aika vieressä asui nuori tyttö koulun ekoilla luokilla, niin pihalla tuli lähelleni lohikäärmeen tuulinen vihreä tosi jännän näköinen hyönteinen. Mie en sit tiedä, mutta kun säitä mietin, niin tuntuvatko ne erilaisilta eri ihmisille, ovatko erilaisia, voiko luontokin siten olla erilainen, erilaisen elämäntien, lähestymistavan ja arvot valitsemalla ihmisyksilö löytää erilaisen luontosuhteen ja näkökulman pihapiiriinsä? Kalevalan alkua kun viime sykynä luin, niin siitä tuli ihan erilainen näkökulma puustoon ikkunani edessä, paljon kiehtovampi, ja niin valitsin nuo kohdat ikkunan luona tavallisikseni, jotta säilyttäisin tuota viisautta elämässäni.
"

Tuota samaa ideaa kehittelin ja tein tällaisen heiton. Jos idea toimii, niin se kai sopisi muuhunkin, mm ympäristöasioihin.

"Hi Firest fires near the town Split in Kroatia brought to my mind this solution attempt:
We do not always know why certain approach or certain choices bring just those results that they briong. So we can learn by experimenting different tactics and choosing the ones that appear best. It is told that at old times peoiple had closer contact with the nature and were kind of in tune with it. Similar things are said to apply of religion and of large groups peole praying or wishing somethings from their heart and acting accordingly. In my opinion birds in Finland seem intelligent and care for life in the landscape they are in. Could humans and birds try different approaches with diffrent atmosphers and see which of them calm down the forest ires or change the winds toward better, in harmony as a wise group and respecting birds' wisdom..."

2.9.2017   http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/08/suomalainen-kansanusko.html

Vaihdoin tämän blogin nimen

 Tämän blogin nimi oli siemmin "Ympäristökysymysten ratkaisemisen suurista linjoista". Vaihdoin eilen sen uudeksi nimeksi "Ra...