maanantai 5. joulukuuta 2016

Kasvissyönti, lihansyönti vai ihmissyönti



Eläinten oikeudet nostavat kysymykseksi, pitäisikö olla kasvissyöjä, ja jollei, niin pitäisikö syödä ihmisiä eikä eläimiä.
Jottei tapettaisi eläimiä, voisi kai olla osittain kasvissyöjä, jos ruokavalio olisi esim. oman ilmaston ja kulttuurin perinteinen, siis Suomessa mm suomalaisia perinnejuureksia ja leivonnaisia. Se vastaisi sitä, että varin iso osa ihmisistä olisi kokonaan kasvissyöjiä ja osa lihansyöjiä. Kokonaan kasvissyöjä ei näytä voivan yhtä hyvin vaan on kuin jostakin ravintoainepuutoksesta kärsivä, jotenkin venytetty ja ilkeilevyyteen taipuvainen, ei kylläisen hyväntuulinen kuten terveellisellä tavallisella ruokavaliolla.
Muttei ole niin yksinkertainen juttu tuo, että välttämättä pitäis
i välttää tappamasta eläimiä. Aasiassa, missä buddhalaisuuden myötä ältetään tappamista, ovat suuret systeemit poissa hallinnasta, joidenkin koulukeskeisyys kirdutushenkistä luokkaa - eikö juuri se ole sitä, mitä vastaan sotia tarvitaan: huonompia kohtaloita torjumaan?! Eli tappamista ei pitäis karsia kokonaan keinovalikoimasta tai elämä menee liian huonoksi. Luonnossa on tavallaan leppoisaa ja eheää ja tavallaan rajua ja kuolema usein läsnä. Lemmikkieläimeni, nykyisin kaksi koiraa, tuntuat sanovan, että se on eläimen mielipide siitä, mihin raja pitää vetää: kuolema ei ole niin huono valinta kuin huono elämä. Elikysymykseksi tuntuisi vaihtuvan, miten luoda ja ylläpitää kotieläimille hyvät elinolot ja hyvä elämä.
Mutta jos eläimet ovat hienoja ja kaikkien ihmisten kamalia edesottamuksia ei jaksa enää allekirjoittaa, niin pitäisikö osa ihmisistä syödä, esim. ikävä työkeskeinen kireä työtoveri työpaikalla, jolla on muutenkin liian rankkaa? Tai jos lapsia painaa koulu, niin auttaisiko, jos jossakin kotimaassa olisi ihmissyöjiä? Luultavasti ei, sillä ihmissyöjä ei syö vain muutaman vuodessa aan on isompi ilmiö, esim. ruokakauppiasta kiinnostava. Ja ihmissyöjän pitää saalistaa jotenkin, eikä se käy isomman koon perusteella kuten eläinten tapauksessa usein, vaan taritaan valheita ja näyttelemistä, jotka puolestaan painavat valehtelijaa niin, että tämän pahan olon peittääkseen tarvitsee syödä, paljon - syödä joku... Eli syntyy soppa josta alkuperäinen hyödyllinen ajatus katosi kokonaan. Sen sijaan syödään nuoria, ihmisiä maista jotak olettavat välit hyviksi, kuuluisuuden heilaehdokkaita ym mitä suomalaisen käsityksen mukaan ei pitäisi syödä. Samalla yhteiskunnan toiminta jää huolehtimatta. Siksi ihmissyöntiä ei pitäi kannattaa. Etenkin sen laajuudesta pitäisi pitää kirjaa ja huolehtia yhteiskunnan toiminnasta.
Hankalien ihmisten kanssa tulee yleensä toimeen, kun huomaa, että ihmisillä on oma arkijärkensä, joka on heidän ymmärryksensä määrä, ja lisäksi ulkoa luettua koulutusta ym sivistystä sekä sentyyppistä matkittua ajatteluyritelmää, joka voi mennä pieleen. Nuo ulkoa luetut ja matkitut oat holtittomia, voiat satuttaa muita, mutta arkijärjen laajuudessa, ihmisen omalle ymmärrykselle kommunikoiden, tavoittaa yleensä ihan tervejärkisen mielekkäästi toimivan yksilön.

17.9.2017   Kysymys lihansyönnistä ei ole sama kuin kysymys ihmissyönnistä. Jotkin eläimet kenties miettivät sen olevan, mutta ero on ainakin siinä, ettei ihmissyöntiä osata järjestää edullisin päin niin ettämaailma paranisi siitä kenet syödään ja kenet jätetään syömättä, vaan ihmissyöjät tuppaavat syömään ketä kiinni saavat tai jonkin tietyn ryhmän jäseniä puolueellisesti ja soin siksi, että on nälkä niin vainäkkiä syövät jonkun. Kun taas kotieläinten kanssa mietitään tehdyn aikanaan kun ne kesyyntyivät, sopimus, että saavat ihmisiltä ruuan ja suojan ja huolenpitoa mutta vastineeksi ihminen saa tappaa ne ja syödä. Tätä onpidetty ihan hyvänä järjestelynä siksi, että eläimen elämä näyttää olevab parempaa kuin ihmisen, eikä ihmisellä olisi tarjota vaihtoehtona muuta kuin ihmisten juttuja, esim. työtä, sääntöjen noudattamista yms ikävää. Ja ilman ihmistä kotieläin ei selviöisi luonnossa.  Asiaan on myös käytännön syy,e ttei ole rahaa pitääniin montaa eläintä. halutaankosiis,olisikoparempi,joskotieläimiä olis paljon vöähemmän mutta saisivat elää pitkän elämänihmisen hoivissa?
Kasvissyöjät usein kai tuumivat, että älä syö eläimiä ja että pitääkö sinut itsesi syödä, jos olet lihansyöjä ja kannattavat ihmissyöntiä. Mutta kasvissyöjä on usein sairas, ei ihan kunnossa fyysisesti niin kuin lihaa syövä on terve. Siksi lihansyöjiltä on paljon opiattavaa, eivoi heitä kasvissyöjilläkorvata. Sitä paitsi ruokavalio on usein kiinni siitä, millaista ruokaa kokee kaipaavansa, eli ei ole helppoa ryhtyä kasvissyöjäksi, jollei tunnu, että sitä kaipaa itse. Lihansyönnin puolestaan kohdistaa eläimiin se, ettei osata tulla toimeen ihmissyönnin kanssa niin, etteivät elinolot siitä olennaisesti kärsisi. ennen kaikkea ei osata valita,kenet pitäisi syödä jaketä ei. Jos vaikka jokin instituutioo tai ammattikunta söisi tiettyjä, niinjotkut kai valtaisivat sen ja se toimisi ihanpieleen, kun kumminkin on niin iso motivaatio niillä,jotka e muuten söisi.
Ihmissyöntion eri asia kuin tappaminen tappelussa,sodassa tms. Josjokukuolee tappelussa, riidan jälkipuinnissa tms, niin syynä on tavallaan tämän huonoelämäntaktiikka,ainakin useamminkuin tuossa ihmissyönnin tapaukessa. Jossen sijaan ihmissyöjä tappaan jonkun vainsiksi, että on nälkä ja kaipaa vatsan täytettä jaksaakseenmuuta elämäänsä tai saadakseen asemaa, niin luultavammin tappaa jonkun tavallisen rauhallista elämää viettävän, mikäolisi ollut hyvä tie muille, hyvä tie vaalia yhteiskunnassa. Jaihmissyöjä ei kiinnitä huomiota siihen, että tapppii jonkun,onpahan vain tyytyväinen kylläisenä,kun taas tappelusta huomataan, että mitä ja miksi,viisastutaan edes jotakin.
Luonnossa villieläimet syövät tarkkasilmäisinä vahvoina tervehenkisinä sellaisia, joiden elämänstrategia on kehno,jolloin kokonaisuus kehittyy sen myötä hyvöään päin.Samoin kuolema karsii masentuneita, huonoa elämää eläviä,onnettomia.
Kotieläimistä ihminen ei yleensävoi osaa jättää ja osaa tappaa,kun villieläimiltä oppivat ovat viisaita ja ihmisenkanssa kaveeraavat kai tyhmimpiä, epäviisaimpia, niin silloin puolueellisuus ei olis tervettä. Sitä paitsi se loisi epäterveitä jännitteitä kotieläinten välille sekä näiden suhteeseen maanviljelijään.
Lemmikkieläinten kohdalla valinta on ollut helppo: ystävän haluamme jättää, se on puolustussotienkin idea. Mutta toisaalta yhteiskuntakelvoton tapetaan. Näin edes tältä osin pystymme tavoittamaan sitä, mikä olisikautta linjan ollut ideana, tavoitteena.
Aasiassa,missä on paljon kasvissyöntiä, tuntuvat systeemit litistäneen ihmisen, kuin puolustussiodat ja puolustautuminen yksilötasolla puuttuisivat liiaksi, yksilön suvereeniuteen olisi puututtu.
Kasvissyöien mielipiteet näsitä asioista eivät vaikuta harkituilta vaan seelaisilta kuin ihminen kipeänä tai näissään ruoka-aiheesta taijonkin tarpeen vaiuvaamana miettii. Ja siksi ne eivät oikein saa keskustelua aikaan, vaikka ihmiset kyllä ainakin Suomessa miettivät näitäkin asioita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti