torstai 1. helmikuuta 2018

Ostoksissa onnistumisesta, blogi

"Ostoksissa onnistumisesta - säästäväisen asiakkaan näkökulmasta", blogi http://asiakkaanavain.blogspot.fi
Olen noita kirjoituksiani kerännyt blogiksi. Lisään linkin tähän, kun vihreiltä kai myös on tavannut puuttua markkinatalouteen liittyvää osaamista ja ostoksissa onnistumisen taitoa, siis pienelle budjetille sopivaa.

tiistai 16. tammikuuta 2018

Objektiivisuus on eri asia kuin ryhti

Mietin tässä presidentinvaalien alla, että ketä äänestäisin vai jätänkö ensi kertaa äänestämättä, kun en löydä sopivaa ehdokasta. Vihreiden Pekka Haavistoa olisin äänestänyt muuten, mutta kun Itä-Savo-lehdessä tässä kai syksyllä hänen käydessään Savonlinnassa, kerrottiin hänen sanoneen, että naisten asemaa tulisi heikentää. Hänellä onkin sellainen jäykkä ryhti, jolla tavallisesti kävellään taitavien objektiivisesti aajattelevien mielipiteiden ja oikeuksien ylitse. Jäykkä ryhti on yleensä viittaavinaan objektyiivisuuteen mutta on siinä heikkojen insinöörimäisten miesten tyyliä, sellaisten jotka maiseman sijasta ajattelevat vain yhden asian yhden puolen tai sen osan kerrallaan. Useimmilla miehillä on sellainen ryhti osaamisessaan, koska katsovat sitä tarvittavan armeijatarkoituksiin, mutta naisista se on vain tyhmimmillä palikkajärkisillä insinöörimäisillä tms, jotka katsovat ylöspäin lähes mohin tahansa mieheen.Maisemallisen asioita kerralla hahmottavalla objektiivisesti ajattelevalle naiselle ei tuollaista tyyliä liity ajatteluun. Siksi se on viisauden äänen vastainen ja naisten oikeuksien vastainen, yhteisen edun vastainen.
Mutten sitten tiedä, ketä muutakaan äänestäisin.

* * *

31.1.2018   Katselin tässä Hesarin nettiuutisia, vaikken yleensä lue niitä vaan YLEn uutisia,

ja niissä näytti olevan akateemisen tyylisiä ihmisiä, en tiedä, olivartko

akateemisia, ja heillä oli piittaamaton dominoiva senne ympäristöönsä kuin olisivat

matkineet perussuomalaisia mutta ihan pieleen. Kai akateemiset sellaisissa

tilanteessa tuumivat, että aha, pelisäännöt on tällaiset. Mutta eiu se niin mene,

pelisäännöt ovat aina samat, sivistys kaikessa ja terve järki ja tervehenkisyys,

vastuuntunto, ei koheltaminen vastuuta kantamatta. Ihmiset ovat erilaisia ja siksi

heille ovat eri asiat sallittuja. Perussuomalainen on maanpuolustushenkinen, vaalii

koko ajan muidenkin etua, paljoltyi sosiaalista kautta ja tappamisen huomioiden.

Kun siis perussuomalainen tekee dominoivan teon, että töks, se on samalla vaaliva

teko monelta kannalta, sillä perussuomalaisen perustekemisentapa on vaaliva,

peruslinjaus siis, viisaudella vaaliva siis. Ja niin akateeminen piittaamaton

moraaliton dominanssi on ihan eri juttu, eri ilmiö, ei sallittu. Akateeminen usein

olettaa olevansa kaikessa taitavin, muttei ole vaan epävarmoilta osiltaan yleensä

porukan taitamattomin, sillä muutoin ei porukan meininki vetäisi häntä ihan

ylikierroksilla toimimaan. Lisä'sin ämän tähän, kun vihreät usein ovat akateemisia

ja paljon tekemisiussä akateemisten kanssa.


1.2.2018   Kirjoittelin noita eilen siksi, että eilen tuntuivat jotkin ohitse

ajavat pakettiautot tms pohtivan,että, mihin maan tilanne on menossa, kahakoihinko,

jos Niinistö on kuollut. Mutta tänään Ylen nettiuutisissa otsikoitiin Niinistön

virkaanastujaisista. Ja tämähän on Savoa, paljon ulkomaalauisia, ei siis

suomalaisia eikä venäläisiä.

perjantai 5. tammikuuta 2018

EU-politiikasta

Luin tässä alkua EU-lobbausta käsittelevästä kirjasta ja jäin miettimään sitä vähää, mitä tiedän EU-politiikasta. Siitä yhdessäkirjan alun tyylin kanssa jäi vaikutelma, että suomalaiset on niputettu yhteen kaikkien pohjoisten alueiden asukkaiden kanssa, myös Kanadan, ja lisäksi kaikkien pohjoisilla alueilla sumisesta harrastuneiden, esim. afrikkalaisten, kanssa, vaika nämä olisivat meille kuin UFOja. Ja tyypillinen eteläeurooppalainen EU-poliitikko hidasjärkisyydessään, uomilleen urautuneisuudessaan, oman kulttuurinsa pohjalta toimimisessaan, lienee työhönsä urautunut maanviljelijä ajamassa juuri työperspektiivinsä asioita - siis henkilö, joka melkein kaikista eniten ajaa samantyyppisia asioita kuin pohjoiseurooppalaiset. Eli nämä suomalaisten EU-poliitikkojen näkemykset EU-politiikasta ovat ikään kuin saman yhdistyksen jäsenten yhteiseloa, kun suomalaiset yrittävät saada heidät olermaan samaa mielt' persoonallisuuksiaan myöten eikä vain yhteisesti ajettujen asioiden tasolla, niin kuin yhidstyksissä tapana on. Eli nämä ovat suomalaisten intressiryhmä, suomalaisten viereen tulleita vähän samaan tapoaan kuin vihreä jossakin saattaisi mennä ympäristösuuntautuneen insinöörin viereen siksi, että tämä on samantapaisesta harrastunut, käyttää samaa n'kövinkkeliä ainakin osin.

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Markkkinataloudessa eläminen ja mainosten lukeminen

Monella vihreällä on kai ovessa "Ei mainoksia"-lappu, jotteivät uhlaisi paperia. Kumminkin eletään markkinataloudessa, myös vihreät asiat tarttee saada toimimaan markkinataloudessa. Kauppias ei ole akateeminen keskustelija vaan päivittäin tuotteiden kanssa tekemisässä, tapaa ihmisiä, jotka niitä käyttävät, tarvitsevat, haluavat. Kauppiaan tiedotuskanava ovat mainokset, tuotteet ja kauppa. Niistä siis on tarkoitus oppia, miten markkinataloudessa eletään, etenkin kai tavallisimmista mainoksista, esim. ruuan ja tavallisimpien tavaroiden, että miten ne vaihtelevat vuodenajan mukaan, tai asuinpaikan,jos on matkoilla. Mutta niitä ei kai ole helpolaittaa bnettiin, koska samoja tuotteita ei ole eri paikkakunnalla mahdollisuus saada, mutta mainokset netissä helposti ajautuisivat muuallakin luettaviksi. On kanssa, että jotkut tuotteet o vat joillekin iha n liiallisia ja he vastiustavat niitä, mutteivät kyllä tilaisi kotiinsa sen aihepiirinmainoksia tai muuttaisi niihin erikoistuneeseen paikkaan.
Taloudelliset kysymykset määräävät kamalasti nykymaailmassa. Myös vihreissä kysymyksissä olisi osattava elää markkinataloudessa. Siksi näitä taitoja olisi olennaista olla myös vihreillä, myös vähävaraisilla vihreillä, esim. opiskelijoilla.Mainoksista voi oppia, miten tehdä vähillä cvaroillaan onnistuneita ostoksia eikä puolet tai enemmänkin jotenkin pieleen menneitä. Niistä voi myös oppia, mistä samasta pitää kuin muut paikkakunnalla: syyntyy yhteinen näkökulma, yhteinen harrastuneisuus.

http://asiakkaanavain.blogspot.fi

Mainosten lukemisessa on kai aika monta osattavaa seikkaa, enkä itse ole siinä hyvä, mutta esim. ruokakaupan mainos ei ole ruokavalion kuva, vaan se tarjoaa eri ihmistyypeille vuodenaikaan sopivia tärppejä, että mitä voi pohtia, että mitä ruokavalio nyt kaipaisi tai mitä se ei ainakaan kaipaa ja mitkä niin ollen on jätettävä ostamatta tähän vuodenaikaan.
Toimiva mainos jatkuvasti hyvin pyörivälle kaupalle ei ole vale vaan kauppiaan hyvin toimivan näkökulman kuvaus: annetaan ikään kuin lahja asiakkaalle tai alueen asukkaalle, myös vähävaraisille, esim. opettamalla jokin elämässä hyödyllinenvikki. Osan siitä, mitä tuotteista vo oppia, vo oppa jo mainoksen katselemisesta, mutta tselleen olisi tehtävä selväksi, katseleeko nyt ostaakseen jotakin tietynlaista vai vastaisen varalle, että ymmärtäisi näitä asioita. Kubn löytää ihmistyyppiään, niin löytää myös paikkaansa yhteiskunnassa, siis sitä ryhmää, joka luonnostaan tukee toiveitasi, ja niinlöytää myös paremman ammatin itselleen: sensorttisille ihmisille sopivan tms.

perjantai 15. joulukuuta 2017

Laitteiden energiankulutuksen arvioimisesta

Yleensä kai, kun kone kuluttaa toimintaansa sähköenergiaa, niin sähkö lopulta muuttuu lämmöksi eli kone ja sen ympäristö lämpenee sen verran, mitä kone kuluttaa sähköä. Sähköenergia ei siis palaa sähköjohtoa pitkin verkkoon vaan jää siihen, missä se koneessa kuluu. Aina tämä ei näy lämpönä heti, jos kone kuluttaa energian vaikka akun laatamiseen, johonkin kemialliseen reaktioon tms, missä sähköenergia kuluu kokonaan vasta myöhemmin ja lämmittää silloin sitten.
Tämän perusteella läppistietokone, joka ei lämpiä käytettäessä, ei kuluta paljoakaan energiaa, eikä kännykkä, mutta muuntaja, jolla kännykkää ladataan, kuluttaa kyllä paljon. Samoin kuluttaa selvästi hella ja pesukone, joka itse lämmittää käyttämänsä veden. Samoin kahvinkeitin kuluttaa energiaa veden keittämiseen. Ja sähköinen lämpöpatteri kuluttaa paljon, etenkin, jollei välillä tuuleta isosta ikkunasta huoneeseen kylmää ihan kuivaa ilmaa ja sulje sitten räppänät, ovet ym. Jääkaappi lämpenee samalla kun viilentää ilman sisällään, eli jostakin se puhaltaa lämmintä ilmaa. Hehkulampun huonetta lämmittävä vaikutus on lämmitystehosta pois, eli ei siitä huolta.
Lämmitäätmättömiä ja siis aika energiatehokkaita koneita löytyisi kai arabimaista ym kuumista maista tropiikista, missä lämpiämistä on perinteisesti pidetty haittapuolena.

tiistai 5. joulukuuta 2017

Lahjakkuuden ja taitojen oppimisen ohjeita

Tunteidenmukaisuus tuo lahjakkuutta ja taitoa

Katso lahjakkuuden oppimisesta http://nopeaoppisuus.blogspot.fi/2011/03/haaveammattiin.html
ja taitojen oppimisesta http://nopeaoppisuus.blogspot.fi/2011/03/miten-oppia-kaikki-kerralla.html .

Tässä nuo sivut:

"

Haaveammattiin (Näin löydät haavealasi ja opit lahjakkuutta!)

Haaveammattiin
Kirj. Hannele Tervola
Monella meistä on eri vahvuudet kuin mitä haaveammatissamme edellytettäisiin. Ja mitä enemmän ihailemme jotakin elämän alaa, sitä suuremmat vaatimukset itsellemme usein asetamme, jotta olisimme niin korkealle kelvolliset. Kuitenkin omat vahvuutemme tyypillisesti kuvastavat vanhempiemme haaveita, joihin olemme jo tutustuneet kyllästymiseen asti, eivätkä sitä, mitä meidän omasta elämästämme on eniten jäänyt puuttumaan, mitä eniten ihailemme ja missä parhaiten viihtyisimme, minkä huolellisimmin hoitaisimme, jos se työtehtävänämme olisi. Emme voi muuttua vanhempiemme kopioksi, parempi meidän on matkata tuntemattomaan omia haaveitamme kohti!
Ammatinvalinta alkaa oikean elämäntavan etsimisellä: mikä on suurin haaveesi, millaista olisi täydellinen elämä, mikä sitä ainoaa oikeaa, joka usein on niin kaukana, että saduissa ja unissa korkeintaan siitä haaveilemme? Aseta tavoitteesi sinne, ota ensi askeleet siihen suuntaan täydellä sydämellä ja koko elämänviisaudellasi, niin elämä on heti enemmän elämisen arvoista. Jos täydellä sydämellä yrität, niin se on eri asia kuin puolella mielellä hutaisten miten kuten muodon vuoksi tehty. Ensinnä on ideana saada omaa kokemusta siitä elämänalasta, jota rakastat. Ei ole tarpeen olla ammattilaistasoa heti alkuun vaan pääasia on, että opit omia rakkaimpia teitäsi tuntemaan niitä asioita, joihin olet tykästynyt sydämestäsi, vaikka olisivat kaukaisiakin haaveita. Omia teitäsi kulkien voit käyttää kapasiteettisi täydesti ja oppia niin paljon kuin ikinä. Omien toiveittesi, niiden kaukaisten haaveiden mukaan tavoitteesi asettaen ei tekemisistäsi puutu henkeä: olet yhtäkkiä lahjakas jossakin, mitä rakastat. Ensi alkuun sinulla on uusi kiehtova harrastus, sitten alat saavuttaa tuolla alalla itseäsi kiehtovia asioita, asettaa uusia rakastamiasi tavoitteita ja ponnistella niihin innostuksen siivittämänä. Tällä tavoin et lätisty kirjojen ulkolukuun vaan sinulla on omaa tyyliä ja svengiä, aitoa voimaa ja omakohtaista näkemystä sekä hyvin harjaannutettuja taitoja tukenasi rakkaimmalla alallasi, joka siis on syvimpien haaveidesi kaltainen eikä käytännön olosuhteiden, olemattoman lähtötaitotasosi ja alkuperäisen lahjojen puutteesi sanelema. Mikäpä siinä silloin on haaveammattiinsa ryhtyä, ensin ehkä harjoittelijaksi ja ajan myötä aidoksi ammattilaiseksi!
Avuksi tällä tiellä moneen sopiva oppi:
Miten oppia kaikki kerralla - piirustustaito ja maalaustaito"
"

Miten oppia kaikki kerralla - piirustustaito ja maalaustaito (Näin opit kaikenlaisia taitoja!)

Taidot ovat usein hahmotustapakysymyksiä: kun keskittyy oikeaan tapaan oikeisiin asioihin ja huomaa riittävästi oikeat rakenteet/säännönmukaisuudet (kuten esim. värit sävyineen ja rinnastuskohteineen), niin taito syntyy siitä jo varsinaisesti harjoittelemattakin - ehkä 5 minuutissa, ehkä 20:ssä, ehkä kahden päivän leppoisasta harrastuksesta. Mutta hankaluus on tuon oikean katsantokannan löytäminen, riittävä uppoaminen siihen ja se, että tietää, mitä tuo taito oikeastaan vaatii.

Olen siis laatinut ohjeita muille asioista, jotka itse hallitsen. Samoilla periaatteilla pitäisi minun pystyä laatimaan ohjeita itselleni asioista, joita haluaisin oppia. Kokeilin tätä teoreettista heittoa huvikseni maalaustaitoon: "Mitä jos sen voisi oppia kerralla?!" Periaatteessa voisi... Paitsi vähän aikaa vaatisi motoriikan hahmottamisen justeeraaminen kohdalleen, värien käyttäytymisen oppiminen ym. kokeilua vaativat asiat. Perusperiaate on kuitenkin aina sama:

Uppoa kokemukseen niin vahvasti, että erotat selvään oppimisen kohteena olevan asian eri sävyt, esim. pelkän punaisen ja vihreän erottamisen sijaan uppoat nauttimaan väreistä sävyineen ja niiden herättämine tunnelmavaikutelmineen niin herkästi ja kokonaisvaltaisen kokemuksellisesti, että pienetkin sävyerot erotat yhtä tarkkaan kuin värit aiemmin. Kokemuksen vahvuus tuo sinulle siihen sanastoa: tämä on kylmä tunnelma, tuo sosiaalisen lämpöinen, mikä mitäkin, aina vain paremmin havaiten. Näin opit ottamaan nuo puolet huomioon. Sitten vain teet niin ja taitosi on tuon puo9len osalta kohdallaan.

Koko ajan kun teet noin, keskityt uuteen puoleen, niin koko ajan silloin pidä kiinni vanhoista taidoistasi, jotta saat kerralla samaan sekä vanhan että uuden. Se ei tarkoita urautumista kiinni pitämistä vaan rentoutumista eläväiseen ei-lötköön tapaan, uuden inspiraation tavoittamista ei kuvitelmista vaan elämänkokemuksen kiehtovuutta, joka nousee rentoudesta ja uusista aluista, vanhasta irti päästämisestä. Voit säilyttää kykysi huomata ne asiat, joista taitosi koostuu, vaikka hukkaisit sen muodollisen puolen kokonaan. Joka kerran siis opit jotakin uutta ja taitosi henki syvenee samalla kun vanhat puolet taidoistasi pysyvät mukanasi täysimääräisesti.

Mitä tämä siis tarkoittaisi minun kokonaan maalaustaidottoman aloittelijan tapauksessa? Pityäisi oppia hahmottamaan muodot ja värit sävyineen, tunnelmat, mielentilat, sopusointu, tasapaino, rytmis ja niiden kohtaamiset, rikot, rinnastumat, yhteinen henki ja sen monimuotoiset variaatiot,... J piirtämään ja maalaamaan ne paperille. Pitäisi siis upota v'ärien maailmaan, nauttia muodoista, antaa tunteille tilaa ja tuntea, miten ne vaikuttavat havaintokykyyn, herkistyä havaitsemaan, miten tunnelma liittyy siihen, mitä katselee ja miten, mitä assosiaatioita se herättää mielessä, mikä rooli asioilla on maailmassa ja miten se tuo asioiden hengen. Pitäisi myös oppia siirtämään nämä paperille: hahmotan muodon, nostan sen mieleeni keskittymisen kohteeksi ja käteni piirtää tuota mieleni hahmoa kuvastavan viivan. Ylimääräiset tavat on tässä tärkeää karsia pois: ei kirjoitusta, ei geometristen muotojen kieltä vaan vain tunne ja sen vallassa piirretty viiva. Tuntemus muodosta on sama juttu: se mielessä piiretty viiva. Vastaavasti muut puolet: selkeä mielikuva ja sen vallassa kokemukseen upoten piirretty/maalattu hahmo.

* * *

Maalaamista näyin oppivan hyvin ja vikkelään, kun tämän edellisen ohjeen lisäksi selasin hyvälaatuista vesivärimaalauksen oppikirjaa ja jäin katselemaan jotakin minua erityisesti kiehtovaa kuvaa yrittäen hahmotaa, miten se oli hieno, miten se oli maalattu ja miksi siinä oli niin hyvä henki, miten kokonaisuus oli niin onnistunut. Jätin sitten krijan auki siltä kohden pariksi päiväksi tai muutamaksi ja katselin kuvan kiehtovuutta aina, kun mieltäni kiinnosti sellainen. Maalsin sitten ihan vain jotakin mieltäni kiehtovaa (ei tarvitse olla sama aihe) osin vanhojen taitojeni varassa  ja tuon edellisen ohjeen tapaan uutta kiehtovasta aiheesta oppine ja osin kuvasta matkimani varassa. Näin muutaman kuvan maalaamisen jälkeen osasin uudetkin taidot aika hyvin.
Käsittääkseni tämäkin ohje sopii myös muiden taitojen oppimiseen. Hyvälaatuisesdta oppikirjasta saa mallia taitavasta esikuvasta, joka osaa tyylillään ja tekemisentavallaan sekä asioiden valinnalla opettaa tuon alan ammattitaitoa. Niin oppii alan käytännöt, sen taidot, näkökulman maailmaan ja arvotkin sekä sen tekemisten meiningin.

* * *
(Maalaamisen oppimisen ohje http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html .)"

maanantai 4. joulukuuta 2017

Mistä ympäristöasioissa on kenenkin mielestä kyse

Silmiini sattui lehden reunasta tejsti "WWF * Lehti elävän maapallon puolesta". Muihin elämänaloihin tutustuttuani välitön reaktioni oli, ettei siitä ole muiden mielestä kyse, vaan ihan muusta. Lähinnä olen ollut kiinnostunut kristinuskosta (radio Dei hetken verran silloin tällöin auki), maalaamisesta, koirista ja tiaisista sekä vieraista kulttuureista, etenkin alkuperäiskansoista ja viime aikoina olen kiinnittänyt huoniota tropiikista kotoisin oleviin. Ja toki olen kiinnostunut muista ammateista kuin akateemisista. Näillä on omat ammattitaitonsa ja kulttuurilliset taitonsa. Huomaavat siis eri asiat samoista asioista ja yleensäkiinnittävät huomionsa eri puoliin asioista, niin kuin nyt uskonto vaikka parantamiseen ja ihmeiden mahdollisuuksiin, suuriin parannusmahdollisuuksiin asiantiloihin ja elämiin. Niissä on olennaista se, ettei jumituta raiteilleen, etenkään epäviisaille raiteille. Vihreille taas on tyypillistä, että joku jäykkä, ei niin fiksu, akateeminen (moies?) toitottaa, että täm on näin, ja elämänkokemusta vailla olevat nuoret vihreät uskovat sen ja siihen juttu jää, niin epäviisaaksi. Taiteille puolestaan on tyypillistä se, että tehdään tunnelmatajuisia havaintoja, herkkiä, elämänviisaita, laajemmin maailmaa ymmärtäviä, parannuksia keksiviä, ja niin ei voi välttyä huomaamasta esim. että luomuvihannekset ovat usein sameita ja muodottomia, eli myrkkyjä kärsineitä, kun taas tavalliset kaupan suosimat vihannekset ovat hyvän kirkkaan värisiä ja elänvöittävän makuisia, pylreitä kivannäköisiä muodoiltaan, eli hyvissä oloissa kasvaneita, ja niin ei voi kuin päätellä vihreiden olevan liian epäviisaita päättämään, liian epäonnistuvia, paljon epäonnistuvampia kuin kaupat.
Jos taas sitten meittii esim. kasvihuoneilmiötä,niin monessa maassa sää ja luonto ovat jotenkin samanhenkiset kuin asukkaat ja kenties isommalla elämänkokemuksella huomaa, ettei maailma ole niin deterministinen, kaikille sama, vaan pikemminkin kuin henkeä, elämämme siinä ainakin niin erilainen eri ihmisille, että sillä on jotakin tekemistä elämämme hengen kanssa. Ja niin ei ole hyvä lähteä niiden matkaan, jotka löytävät paljon ongelmiua, vaan niiden, jotka osaavat saada asiat hyvälle tolalle, vaikka tekisiväty sen siinä sivussa,niin kuin taitavat usein muutamassa sekunnissa raatkovat isoja asioita, odsaavat vanhukset ja ne, joila on kulttuurillista viisautta, kommunikaatio vain ei yllä niin kauas.
Kanssa vihreiden ehdottamat kierrätys- ymparannusyritelmät ovat usein nihkeän ei-niin-viisaan ajattelun tyyliset, kuin olsi pakko ottaa tyylilaji paketissa mukana, ja epäonnistua sen mukana elämässään, tyylin kun pitäisi olla oma, sen näyttää elämänkoemus ja elämänymmärrys, että vaatteiden yms pitäisi viestoiä oikein, yksilön näkemyksen kannalta edullisesti eikä jotenkin epäviisaasti. Tyylit eivät ole kommunikaatiokysymys vaan yksilön ajattelutyyppi, hänen elämänkohtalonsa, emme halua kopioida sitä epäviisailta! Etenkin siinä on se puoli, että monien elämät romahtelevat, helle ja ruoka kai etenkinpeittäövät romahduksia, samoin työnteko ja seuranpito yms, ja niin monessa maassa kai on elämäntaitoja vähemmän kuin Suomessa, ja niin ympäristökysymykset romahtelevat ihmisten elämien käytännönongelmiin: mitä kun vaikka terveenä pysymistä ja jaksamista ei ole ratkaistu, on vain helle korvikkeena?